Ravitsemustieteen professori: Tietoinen syöminen on keino terveellisiin ravintotottumuksiin

Ravitsemustieteen professori Marjukka Kolehmainen sanoo, että tunteet ja stressi vaikuttavat, miten terveellisesti tai epäterveellisesti syömme.

Pikaruokakulttuuri ja kiire haittaavat fysiologisten tarpeiden tunnistamista, kertoo ravitsemustieteen professori.

Marjukka Kolehmainen on kutsuttu 1.7. alkaen Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professoriksi. Kolehmainen on perehtynyt ruokavalion ja elintarvikkeiden vaikutukseen matala-asteisessa tulehdustilassa sekä ihmisen syömiskäyttäytymiseen.

– Snackaily on nykytrendi, johon tulisi etsiä hyviä vaihtoehtoja, koska se vaikuttaa siihen, syömmekö oikeasti nälän tunteeseen. Pikaruokakulttuurin ja kiireisen elämän vuoksi ihmiset eivät syö läheskään aina nälkäänsä, sanoo Kolehmainen.

Elimistön tarpeita ei tunnisteta

Kolehmainen pitää lihavuuden yhtenä syynä sitä, että ihmiset eivät tunnista elimistönsä tarpeita. Syömistä ohjaavat myös psykologiset tekijät, kuten tottumus. Esimerkiksi kun kello etenee lounasaikaan, moni haluaa lähteä syömään, vaikka olisi syönyt lähiaikoina välipalan.

Kun kylläisyyden mekanismit häiriintyvät, voi saada apua ”tietoisesta syömisestä”. Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kliinisen ravitsemustieteen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos selvittelee parasta aikaa, miten terveellisiin ja epäterveellisiin syömistottumuksiin voidaan vaikuttaa. Tämä työ on osa TtM Elina Järvelä-Reijosen väitöskirjaa.

– Kun oikeasti keskittyy siihen, mitä syö ja maistaa ruoan, on kyse tietoisesta syömisestä sen sijaan, että tunteet ja tottumukset hallitsisivat syömistä. Usein syömis- ja ostotottumukset toistuvat automaattisesti kuukaudesta toiseen, ja muutokset vaativat aikaa.

Stressissä sokeria, rasvaa ja suolaa

Osa ihmisistä reagoi elämän vastoinkäymisiin syömällä eli tunnesyömisellä. Tunnesyöminen voi altistaa lihavuudelle, verenpaineen nousulle, verensokeri- ja rasva-arvojen kohoamiselle.

– Stressitilanteissa ihmiset käyttävät enemmän sokeria, rasvaa ja suolaa sisältäviä ruokia. Esimerkiksi unenpuute on stressitekijä, joka voi edistää huonoja ruokavalintoja, vaikuttaa palautumiseen ja lisää elimistön tulehdusherkkyyttä.

Jos ruokavalio sisältää vähän kuidun lähteitä, se heikentää suoliston hyvinvointia ja vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Tämä taas edistää elimistön matala-asteista tulehdusta.

– Täysjyvävilja, marjat, kasvikset ja hedelmät sisältävät runsaasti kuituja ja bioaktiivisia yhdisteitä, jotka puolestaan ehkäisevät matala-asteista tulehdusta.

Kolehmaisen mukaan matala-asteinen tulehdus liittyy usein ylipainoon ja riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, muistisairauksiin ja syöpiin.

Suolistomikrobit parantavat hyvinvointia

Professori Marjukka Kolehmainen kertoo löydöksistä, jotka osoittavat, miten hyvät suolistomikrobit vaikuttavat aivojen toimintaan, oppimiseen, muistiin sekä moniin kansansairauksiin.

Kolehmaisen mukaan ravintokuidun mukana kulkevat bioaktiiviset yhdisteet, kuten polyfenolit voivat parantaa kehon vastustuskykyä ja ehkäistä ylipainoa suolistovälitteisesti ja vähentää näläntunnetta.

– Kun opimme tuntemaan suolistomikrobiston toimintaa paremmin, voimme ruokavaliolla vaikuttaa elimistön matala-asteiseen tulehdukseen ja kroonisten sairauksien riskitekijöihin, pohtii Kolehmainen.