Rönö raivattiin risukkoon ja Tiihotar ehkä teloitettiin

Tiihottarentien nimen takana kerrotaan olevan mielenkiintoinen tarina. Kuva: Laura Ruuskanen

Tiedätkö, mistä tulevat nimet Tiihotar, Petonen tai Linnanpelto? Kaupunginosien nimistössä toistuvat eritoten vanhat sukunimet.

Kun Kuopion pitäjä ja seurakunta vuonna 1548 perustettiin, ei sen nimenä vielä ollut Kuopio, vaan Tavinsalmi. Sen yhden kymmenyskunnan nimi oli Kuopionniemi, jonka alkuperä on mahdollisesti karjalais-ortodoksisessa nimessä Prokopij. Kuopio alkoi vakiintua hallintopitäjän nimeksi 1600-luvulla.
– Eteläisten kaupunginosien nimistöön perehtyessäni olen huomannut, että vanhat kartat kertovat paljon. Esimerkiksi Matkus viittaa Matkus-järviin ja niiden välisiin kangaksiin, jotka toimivat veneiden vetopaikkoina, Kuopion kaupungin museoiden museolehtori Sanna Reinikainen kertoo.

Moni Kuopion kaupunginosa on saanut nimensä jonkin alueella vanhastaan asuneen suvun mukaan. Esimerkiksi vuonna 1546 siihen asti Karvolanniemenä tunnettuun taloon muutti Pekka Julkunen, jonka seurauksena tila ja lopulta kaupunginosa saivat nimensä.
– Julkusiin liittyy erittäin mielenkiintoinen historiallinen tapahtuma, sillä yksi suvun miniöistä, Riitta Utriatar, tuomittiin noituudesta kuolemaan Kuopion käräjillä 1689, Reinikainen kertoo.
Melko pian tuomion jälkeen Julkuset muuttivat Julkulasta pois, sillä alueista muodostettiin Kuopion kappalaisen puustelli. Myös Itkonniemi on saanut nimensä sukunimen mukaan: ainakin 1600-luvun alkupuolella alueella asui sotilas nimeltä Paavo Itkonen.

Samaan tapaan ovat saaneet nimensä Niirala, Hatsala ja Niuva. 1500-luvun puolivälissä Kuopionniemessä sijaitsevia taloja olivat Suni Niutaksen Niuvanniemi ja Olli Hatsoisen Hatsala. Niirala on kasvanut Huuhanmäen rinteeseen, joka taas on saanut nimensä kaskikulttuurista, huuhtakaskeamisesta. Huuhanmäen rinteessä olevaa torppaa vuokrasivat vuosina 1846–1852 Olof ja Maria Niiranen.
– Koljonniemi tulee Koljosista ja Inkilänmäki Inkisistä. Inkisiä souti tänne aikoinaan Ruokolahdelta. Siellä on edelleen Kuopiola-niminen kylä ja alue nimeltä Inkilänmäki, tietokirjailija Markku Niskanen kertoo.

Toinen yleinen perusta kaupunginosien nimille on niiden maasto. Jynkkä esimerkiksi tarkoittaa jyrkkää ja jyljää, viitaten Jynkänvuoreen. Levänen on saanut nimensä Leväsenlammesta, joka puolestaan on saanut nimensä lammen runsaasta kasvillisuudesta. Sana levä onkin Itä-Suomessa tarkoittanut vanhastaan myös veden päällä kasvavaa sammalta, suonsilmää ja kosteaa maastoa.

Neulamäessä neula viittaa tunnetusti Neulaniemen teräväkärkiseen muotoon, kun taas Kolmisoppi on saanut nimensä kolmihaaraisesta järvestä. Puijo viittaa mahdollisesti mäen korkeuteen, mutta nimen alkuperää ei tunneta. Rönö puolestaan on ollut alkujaan kivikkoinen ja mahdollisesti risukkoinen saari, ja sanan merkityksiä ovatkin risukko, kivikko ja kosteikko.

Männistö on saanut nimensä mäntymetsistä, mutta alue tunnettiin vielä 1900-luvun alkukymmenille Lahdentakana. Puuston perusteella nimensä on saanut myös Haapaniemi. Linnanpelto puolestaan on alun perin tarkoittanut vankilan eli linnan lähellä ollutta peltoaukeaa.
Petonen ja sen lammet ovat saaneet nimensä Petosenmäestä. Mäen nimeen sisältyy sukunimi Petonen, mutta koska Savossa ei tiettävästi ole asunut vanhastaan Petosia, on todennäköisempi alkuperä sanassa peto. Paikannimissä se viittaa yleensä siihen, että alueella on joko esiintynyt tai pyydetty susia tai karhuja.
Ehkä omaperäisin tarina on Tiihotar-nimellä, mikäli vanhaan perimätietoon on uskominen. Lapsia on peloteltu kertomalla, että Tiihottarenrinteellä kulkija voi törmätä isoon pölkkyyn, joka sateella vuotaa verta.
– Sanotaan, että rinteellä asui Tiihottareksi kutsuttu huonomaineinen nainen, joka olisi teloitettu tuolla paikalla, Reinikainen kertoo.

(Lähteet: Riekki, Helena. Kuopion Kaupungin Rakennushistoria ja Paikkala, Sirkka, et al. Suomalainen Paikannimikirja.)