Saneerattu Kauppakatu ei ole pelkkä kävelykatu

Ari Jäntti uskoo, että Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi parantaa liikenneturvallisuutta. Kuva: Oona Parkkinen

Monet kuopiolaiset esittävät kritiikkiä, miksi Kauppakadulla sallitaan autojen liikkuminen.

Kauppakadun uudistunut bulevardi on saanut kaupunkilaisilta pääosin myönteisen vastaanoton. Kritiikkiä herättää kuitenkin pihakatumerkintä, eli se, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden seassa liikkuu autoja. Myös autojen pysäköintioikeus kadun varrella herättää monissa närää. Toisaalta osa kritisoi sitä, että Kauppakadun uudistuksen vuoksi keskustaan pääsy on nyt tehty liian vaikeaksi autoilijoille.

Viikkosavo on saanut useita yhteydenottoja autoilusta Vuorikadun ja Maaherrankadun välissä olevista Kauppakadun pysäköintipaikoista.
Palautteissa on ihmetelty, miksi autojen pysäköinti sallitaan, kun remontin aikana autoilijat ennättivät jo tottua muihin reitteihin. Monet pelkäävät onnettomuuksia, koska arvelevat, etteivät autoilijat ymmärrä vilkkaan pihakadun ajovaatimuksia

Ympäri vuoden pyöräilevä Ari Jäntti näkee, että Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi täydentää entisestään Kuopion hienoa pyöräilyverkostoa.
– Pihakatu ei ole mikään kävelykatu. Autojen ja pyörien on ajettava hiljaisella nopeudella ja väistettävä kävelijöitä. Uskon, että Kauppakatu elävöityy ja tulee viihtyisämmäksi niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöillekin. Eri liikkumisryhmien asenteet ratkaisevat, miten uusi katu toimii, pohtii Jäntti.

Jäntti uskoo, että pihakadulla autoilu vähenee ja autoilijalla pitää olla jokin hyvä syy, jos hän ajaa pihakatuosuudelle.
– Entinen Kauppakatu oli ahdas eikä kadulla ollut lainkaan kevyenliikenteenväylää. Meno oli muutenkin villiä. Autoilu pitäisi kieltää pihakadulta ainakin iltaisin, jolloin kadulla parveilee ravintoloiden asiakkaita. Illan tunteina nuorten ilta-ajelu ja iloiset ravintolaseurueet voivat olla huono yhdistelmä.

Kaupungin suunnittelupäällikkö Ari Räsänen puolustelee autoilijoiden pysäköintioikeutta yritysten tarpeilla. Yritysten asiakkaat tarvitsevat parkkipaikkoja, samoin vammaiset, jotka nousevat autoista pyörätuoleihin.
– Alhainen nopeus ja hankala ajaminen kadulla ohjaa läpikulkuliikenteen muille katuväylille. Kauppakadulle on tulossa yöajokielto. Tapahtumien aikana autoilu voidaan joka tapauksessa kieltää pihakaduilta, toteaa Räsänen.

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen korostaa, että saneerattu Kauppakatu on paljon turvallisempi kuin Kauppakatu aikaisemmin. Autoilijathan ajavat kevyen liikenteen ja jalankulkijoiden ehdoilla. Työnjaon ylikomisario määrittää siten, että kaupunki päättää liikennemerkeistä ja poliisi valvoo, että merkkejä noudatetaan.
– Liikennemerkeistä ja niiden sijoittamisesta vastaa kaupunki ja poliisi antaa niistä vain lausunnon. Kauppakadulla ei ole enää samanlaista turhaa rallia kuten ennen kävelykatukeskustan rakentamista. Poliisi valvoo, että autoilijat ymmärtävät, miten pihakadulla pitää liikkua.

Jyväskylässä Kauppakatu muutettiin pihakaduksi vuonna 2015. Jyväskylän poliisi kommentoi tuolloin Keskisuomalaisessa, että liikenne pihakadulla on ollut sekavaa. Vanhempi konstaapeli Jouko Meriläinen totesi lehdelle, että autoilijat ovat oppineet välttämään pihakatua, mutta pyörät kulkevat miten sattuvat.

Kun naapurikaupungissa siirryttiin pihakatu-käytäntöön, käynnistyi keskustelupalstoilla myös autoilijoiden ja kävelijöiden välinen vihanpito. Myöhemmin Jyväskylän kaupunki on selventänyt pysäköinti- pyöräkaistamerkintöjä, järjestänyt pihakadulle opastavan isännän sekä ideoinut kadun viihtyisyyttä yhdessä yritysten kanssa.

Nopeus 20 km/h

  • Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 km/h.
  • Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.
  • Pysäköinti pihakadulla on sallittu merkityllä pysäköintipaikalla.