Savilahteen 14 miljoonan kaukojäähdytyslaitos

Petri Turtiainen ja Jari Luostarinen esittelevät tulevaa kaukojäähdytyslaitoksen paikkaa: ”Vesiputket on vedettävä syvälle, koska alueella on viemäriverkostoa.” Kuva: Ismo Vornanen

Ohikulkijat ovat ihmetelleet, miksi yliopiston läheisyyteen kaivetaan valtavia kuoppia.

Kuopion yliopiston Canthia-rakennuksen taakse sekä Snellmaniasta länteen sijaitsevaan Ruohoniemeen on kaivettu kesän aikana kaupunkilaisten hämmästelemiä suuria kuoppia. Rakennustyömaat ovat osoittautuneet Kuopion kaukojäähdytyslaitoksen työmaiksi.

Kuopion Energian rakennuttaja Jari Luostarinen ja projektipäällikkö Petri Turtiainen kertovat, että kahdessa vuodessa nousee Harjulan sairaalan ja yliopiston väliin kaukojäähdytyslaitos. Laitos jäähdyttää KYSin, Technopoliksen ja mahdollisesti muita Savilahteen rakennettavia rakennuksia.

Jäähdytystarvetta ei ole vain kesäisin. Teolliset toimijat ja sairaala tarvitsevat jäähdytystä laitteistolleen myös talviaikaan. Jäähdytystä varten vesi nostetaan Neulalahden syvänteessä, jossa vesi pysyy lähes koko kesän alle 8 asteisena.
– Kaukojäähdytyslaitos palvelee Savilahden suurta kiinteistömassaa. Jäähdytysjärjestelmä säästää valtavasti sähkökuluissa. Investointi maksaa 14 miljoonaa euroa, kertoo Luostarinen.

Toinen suuri monttu on kaivettu Ruohoniemeen. Kyse on vesistöputkien ruoppausmassojen tilapäisistä allasvarastoista. Altaita on kaksi ja niiden yhteistilavuus 10 000 kuutiometriä.
– Ruoppaaminen on välttämätöntä. Veneiden liikkumista varten pinnan alle pitää jäädä 1,5 metriä vapaata tilaa. Järven pohjassa on puolustusvoimain toiminnasta syntyneitä raskasmetalleja. Lupaehdot edellyttävät ruopatun materiaalin analysointia ennen niiden jatkosijoittamista. Altaiden vierestä jatkuu putkenrakennusrata, jota pitkin putket lasketaan järveen, selvittää Turtiainen.

Järjestelmä käyttää tehokkaasti kylmää vettä jäähdytykseen. Asiakkailta palautuvaa, vähintään 16- asteista vettä hyödynnetään ympäristöystävällisen kaukolämmön tuotannossa. Laitoksen jäähdytysteho on 30 megawattia, josta KYS käyttää suurimman osan eli 19 megawattia.
– Kaukojäähdytys pienentää ympäristön kuormitusta merkittävästi verrattuna perinteisiin jäähdytysratkaisuihin. Savilahden alueen kaukojäähdytyksestä tuotetaan jatkossa yli 70 prosenttia vapaajäähdytyksellä eli kylmällä järvivedellä.
Kaukojäähdytys on äänetön ratkaisu, jossa ei ole julkisivua rumentavia lauhdutusyksiköitä eikä vedenjäähdytyskoneita.

Laitoksen rakentaminen on haasteellista, koska Savilahden maa-aines on nimensä mukaisesti savea. Yliopiston pihapiirissä on rakentamisen aikana runsaasti kuorma-autokuljetuksia massiivisten maansiirtotöiden vuoksi.
Kaukojäähdytys tuo lisäpisteitä kiinteistöjen ympäristöluokituksiin, nostaa kiinteistöjen arvoa ja pienentää sähkönkulutusta merkittävästi verrattuna perinteisiin jäähdytysratkaisuihin.

Kuopion Energia on saanut AVI:lta vesilain mukaisen ympäristöluvan.
– Sedimentit on tutkittu vesistöputkien kohdalta, eikä näissä ole havaittu sellaisia haitta-aineiden pitoisuuksia, joista aiheutuisi hankkeen vuoksi riskejä. Ruopattavalta alueelta on löydetty raskasmetalleja, mutta kontaminoitunutta aluetta on vähemmän kuin muualla Neulalahdessa.
Suomessa on suuria kaukojäähdytyslaitoksia Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa ja seuraavaksi Kuopiossa. Pienempiä laitoksia on esimerkiksi Jyväskylässä ja Porissa.

Savilahden kauko-jäähdytyslaitos

  • Neulalahden syvänteestä otetaan kylmää vettä kaukojäähdytykseen.
  • Kiinteistöihin virtaa kylmää kaukojäähdytysvettä, johon kiinteistön jäähdytysjärjestelmän kautta kerätty ylijäämälämpö siirretään.
  • Talteen otettu kiinteistöjen ylijäämälämpö muutetaan kaukolämmöksi.
  • Kaukojäähdytysjärjestelmä rakennetaan vuosina 2018-2020 ja laitos on tuotantokäytössä 2020.