Savo oli pitkään Kuopion suurin lehti

Savo-lehdellä ja sen jatkaja Viikkosavolla on 140 vuodessa ollut lukuisia eri ulkoasuja. Lehdellä on ollut historian varrella 30 eri päätoimittajaa.

Sensuuri lakkautti Savon useaan otteeseen. Lehti onnistui kuitenkin jatkamaan uusilla nimillä.

Lokakuussa 1878 kuopiolainen kirjapainaja Gustaf Bergroth jätti painoasiain ylihallitukseen anomuksen saada julkaista omalla kustannuksellaan joka perjantai Savo-nimistä lehteä. Lehden toimittajaksi oli lupautunut kansakoulunopettaja August Kuokkanen.
Lupa irtosi ja ensimmäinen Savo-lehti ilmestyi tammikuussa 1879. Savon perustaminen liittyi kiinteästi uuden kirjapainon perustamiseen, sillä 1800-luvulla kirjapainon kannattavuus vaati omaa sanomalehteä.

Monien muiden 1800-luvun lopussa perustettujen lehtien tavoin Savokin perustettiin puoluelehdeksi. Savo oli nuorsuomalaisen liikkeen ja vuodesta 1919 kokoomuksen äänenkannattaja. 1940-luvulla lehden päätoimittaja työskenteli myös puolueen piirisihteerinä.
Puoluesidonnaisuus näkyi lehden sisällössä voimakkaasti esimerkiksi vuoden 1918 sodan aikana. Kansalaissota oli Savon näkökulmasta verinen vapaussota. Savon sivuilla sodasta käytettiinkin nimitystä vapaussota, vaikka muut itäsuomalaiset lehdet useimmin asettuivat sisällissota-tulkinnan kannalle. Savon mukaan kommunismi oli yhteiskunnan mätäpaise, josta oli päästävä eroon.

1800-luvun loppupuoliskolla kuopiolaiset sanomalehdet olivat tiukan sananvalvonnan alla. Sensorin punakynä iski varsinkin venäläisen virkakunnan päätösten laillisuutta ja oikeutusta arvosteleviin kirjoituksiin. Yksi tehokas sensuurimuoto oli päätoimittajan erottaminen. Esimerkiksi Savon päätoimittaja Pekka Brofelt ajettiin Bobrikovin käskystä maanpakoon vuonna 1903.

Sensuurin ankarin keino oli lehden lakkautus. Sensuuri lakkautti Savonkin useaan otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1891.
Lakkautukset eivät kuitenkaan olleet kohtalokkaita, sillä lehti onnistui jatkamaan toimintaansa uusilla nimillä, ensin Savottarena, sitten Uusi Savona ja Otavana. Vuodesta 1909 lehden nimi palasi jälleen Savoksi.

1920-luvun Savon ohjelmakirjoitukset pohjautuivat lähes suoraan kokoomuksen ohjelmaan. Vuodesta 1920 lähtien Savolla oli myös taloudellinen ohjelma: lehti halusi edistää kauppaa ja teollisuuden asiaa. Samalla lehti kuitenkin painotti, ettei se ryhdy minkään väestöryhmän erityisetujen ajajaksi.
Ohjelmassaan Savo lupasi seurata ja edistää taidetta, tiedettä, sivistysharrastuksia sekä kansan siveellistä voimaa kohottavia valistusharrastuksia. Talvisodan aikana ja sen jälkeen lehti piti esillä alueen talous- ja kulttuurielämän kysymyksiä, joista tärkeimpinä maakuntakirjastotalon rakennus, Itä-Suomen korkeakoulukysymys ja Savon Sellun perustaminen.

1910-luvulla Savo oli saavuttanut jonkinlaisen maakuntalehden aseman Kuopion suurimpana sanomalehtenä. Sivistyneistöön vedonnut Savo alkoi kuitenkin menettää asemaansa maaseudulla, jossa Savon Sanomat oli alkanut saada jalansijaa. Puoluelehtenä Savolla ei ollut riittävästi potentiaalista kannattajakuntaa maakunnassa, joka oli maalaisliiton ja kommunistien tukialuetta.
Savo onnistui kuitenkin vielä pitkään pitämään ykköslehden aseman ydinalueellaan Kuopiossa.

Kova kilpailu Savon Sanomien kanssa aiheutti sen, että Savosta alkoi tulla enemmänkin Kuopio-keskeinen lehti kuin puoluelehti. Kaupunkilaiset pitivät vielä pitkään Savoa omana lehtenään.
1920-luvulla Savon Sanomien levikki ylitti Savon levikin ja toisen maailmansodan jälkeen Savo jäi myös Kuopiossa kakkoslehdeksi.

Lukijamenetykset maaseudulla koituivat Savon kohtalonkysymyksiksi sotien jälkeen, kun ilmoitustulot ja levikki alkoivat olla toisistaan riippuvaisia.
1970-luvun alussa yhtiö laitettiin myyntilistalle ja Savo siirtyi Savon Sanomain Kirjapaino Oy:n omistukseen. Savo-lehti lakkautettiin, mutta sen jatkajaksi perustettiin Viikkosavo. Siinä vaiheessa katkesi myös lehden puoluesidonnaisuudet ja lehdestä tuli riippumaton. Viikkosavosta tuli kaupunkilehti vuonna 1977. Nykyään sekä Viikkosavo että Savon Sanomat kuuluvat Keskisuomalainen-konserniin.

 

Juhani Aho Savon päätoimittajana

Savo-lehti sai alkunsa kuopiolaisten kansakoulunopettajien piiristä. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana oli kansakoulunopettaja Augus Kuokkanen. Lehden avustajana toimi myös silloisen Kuopion kuurojenkoulun johtaja Kustaa Killinen. Vuoden 1886 lopussa Savon toimittajiksi tulivat veljekset Juhani ja Pekka Brodfeldt, joista ensimmäinen tunnetaan paremmin kirjailija Juhani Ahona.
Juhanista tuli lehden päätoimittaja vuonna 1886. Hän oli jo silloin luonut vankan perustan kirjailijan maineelleen. Savossa Ahon nimimerkki Jussi tuli nopeasti tunnetuksi. Aho oli J.V. Snellmanin jälkeen ensimmäinen kuopiolainen lehtimies, joka kirjoitti persoonalliseen tyyliin. Hän toi epäröimättä ilmi myös yhteiskunnallisia epäkohtia ja hänen maineikkaimmat kirjoituksensa käsittelivt muun muassa huutolaiskauppaa ja Kuopion kuuluja markkiniota. Aho jätti päätoimittajan paikan jo kahden vuoden kuluttua, mutta kirjoitti senkin jälkeen Savoon tekstejä.
Juhanin jälkeen Savon päätoimittajaksi tuli hänen veljensä Pekka.

 

Tämän jutun lähteinä on käytetty historiateoksia Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa I ja II.

5.9.2018 klo 19.40: Lisätty faktalaatikko ja kainalojuttu Juhani Ahosta.

 

Savon ja Viikkosavon päätoimittajat

  • August Kuokkanen (1879–1886)
  • Juhani Brofeldt, eli Juhani Aho (1887–1889)
  • Pekka Brofeldt (1890–1903)
  • A. Marjanen (1904–1909)
  • Mikko Puhakka (1910–1911)
  • Jaakko Laurila (1911–1914 ja 1917–1918)
  • Yrjö Eränen (1914–1916)
  • Tatu Nissinen (1917)
  • Edvard Vaarama (1918–1920)
  • Juhana Wilhelm Tuura (1920–1922)
  • Albert Paavilainen (1922–1926)
  • A. Niskala (1926–1929)
  • Heikki Kokko (1929–1931)
  • Niilo Vapaavuori (1931–1935)
  • Jalmari Lampela (1935–1942)
  • Yrjö Leiwo (1942–1950 ja 1954)
  • Pentti Lyytinen (1950–1954)
  • Paavo Eerikäinen (1954–1972)
  • Risto Saesmaa (1972–79)
  • Vesa Leppä (1980–81)
  • Antti O. Arponen (1982–85)
  • Markku Heiskanen (1985–91)
  • Kaarina Kuusela (1992–97)
  • Antti Launonen (1997–2001)
  • Riitta Raatinen (2001–03)
  • Santtu Parkkonen (2003-04)
  • Nils Tuominen (2004-2007)
  • Jyrki Pasanen (2007–2011)
  • Tapani Markkanen (2011-2014)
  • Aija Pirinen (2014-)

 

Lue myös: Viikkosavo perustettiin Savon jatkajaksi

Tapio ja Savo yhdistyivät 1888

  • Savo oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Kuopion suurin lehti.
  • Vuonna 1861 perustettu Tapio-lehti yhdistettiin Savoon vuonna 1888.
  • Maaliskuussa 1917 Savo ilmoitti kokonaislevikikseen 10 400 kappaletta, vuonna 1927 levikki oli 7500 kappaletta ja vuonna 1955 levikki oli 17 500 kappaletta.
  • 1920-luvun taitteessa Kuopiossa toimi peräti 6 sanomalehteä, vaikka kaupungissa oli vain vajaa 20 000 asukasta.
  • Kaikkiaan Kuopiossa ehti 1918 alusta talvisotaan välisenä aikana ilmestyä 24 lehteä, joista tosin muutama jäi vain näytenumeron asteelle.