Savolaisen urheilun vuoristorata

Savolainen ja kuopiolainen urheiluelämä kulkevat tällä hetkellä melkoista vuoristorataa. KalPa nappaa hienon voiton Turun Palloseurasta ja seuraavana päivänä kärsii roiman tappion Rauman Lukolle, johdettuaan ensimmäisen erän jälkeen vielä 3-1.

Lentopallossa Savo Volley selvittää hienosti tiensä jatkoon ja 16 parhaan joukkoon eurocupissa, mutta häviää heti perään kotimaisella kentällä Akaa-Volleylle nollille.

Iivo Niskanen hiihtelee maailmancupissa kymmenen parhaan joukossa ensimmäisissä kilpailuissaan, mutta sortuu sitten voitelu- ja välinevirheeseen keskeyttämiseen asti Norjassa. Onneksi Perttu Hyvärinen sujuttelee maailmancup-pisteille.

Toisaalla kiivas keskustelu pyörii Keskuskentän ympärillä. KuPS kutsuu kansalaisia stadionilleen lobbaustilaisuuteen ja pelottelee, kuinka kolmas europeli joudutaan siirtämään pääkaupunkiin. Siis, jos sinne asti selvitään. Se ei varmasti ole kirkossa kuulutettua. Kärpäsen mielestä ajankohta Keskuskentän kohtalosta on täysin väärä. Tuoda nyt näin suuri asia valtuuston päätettäväksi, kun eduskuntavaalit ovat juuri ovella. Kuopion kaupunginvaltuustossa on nippu valtuutettuja, jotka ovat, tai tulevat olemaan ehdokkaina Arkadian mäelle. Mikä sen parempi paikka kerätä poliittisia irtopisteitä, kuin uudistusten vastustaminen ja riekkuminen Keskuskentän hintalapusta.

Vuoristorataa on Kuopiossa riittänyt aiemminkin urheiluasioista päätettäessä. Näin esimerkiksi Kuopio-hallin kohdalla. Ensin eräs eduskunnasta tipahtanut edustaja ilmoitti, että koska jalkapallopiirit eivät vaaleissa seisoneet hänen takanaan, ei hänkään seiso jalkapalloilijoiden takana halliasiassa. Sitten tuli mies vasemmalta, joskaan ei aivan ääri-sellaiselta ja pisti pakan uusiksi. Hanke siirtyi vuosiksi ja samalla kustannukset kohosivat lähes niin paljon, että alkuperäiseen verrattuna erotuksella olisi voinut rakentaa toisenkin hallin.

Lopuksi vielä vuoristorataan, joka korventaa Kärpäsen rintaa. Nimittäin sarjataulukot. Miksei sarjojen ohjelmia voida Suomessa tehdä kuten esimerkiksi eurooppalaisissa jalkapallosarjoissa, niin että taulukot ovat korkeintaan ottelun verran eroavaisia ja ajan tasalla. Esimerkkejä Suomesta: koripallo vähiten otteluita 9, eniten 14. Lentopallo vähiten 14 eniten 18. Jääkiekko on hieman paremmin, mutta kahden ottelun ero hallitsee liigaa. Ja samalla liikaa, kun penkkiurheilija yrittää päästä selville reaalisesta pistetilanteesta.

PS: Juttu on kirjoitettu ennen kaupunginvaltuuston budjettikokousta, joten tässäkin tilanne heittää hieman. Tänään keskiviikkona ollaan jo paljon viisaampia. Vai ollaanko?

tosikarpanen@hotmail.fi