Seksuaalista häirintää käsitelty Kuopion kouluissa

Lasten seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö on kohahduttanut suomalaisia. Kuva: Johanna Erjonsalo

Osassa kouluissa aihetta on käsitelty tarpeen vaatiessa. Toisissa taas aiheeseen on tartuttu voimakkaammin.

Alkuvuoden ajan median otsikoita ovat hallinneet uutiset erilaisista lapsiin ja nuoriin kohdistuneista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä. Suomalaisia on järkyttänyt erityisesti Oulun tapaus, jossa 10:tä ulkomaalaistaustaista henkilöä epäillään kolmen alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Viikkosavo kysyi, onko aihe herättänyt keskustelua Kuopion peruskouluissa ja kuinka sitä on käsitelty. Kysely lähetettiin kaikkiin Kuopion peruskouluihin, mutta vastauksia tuli vain muutamista. Vastauksista käy ilmi, että aihe on ajankohtainen myös Kuopion kouluissa, mutta sitä lähestytään hieman eri tavoin.

Minna Canthin koulun rehtori Marianne Liimatainen kertoo, että uuden oppilashuoltolain myötä kouluilla on yhteiset yhteisölliset oppilashuoltoryhmät. Ryhmillä on minimitapaamiskerrat ja Minna Canthin koulussa ryhmään kuuluu paitsi oppilaskunnan edustajat, vanhempia myös kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja kuraattori sekä koulun oppilaanohjaajat, erityisopettajat, rehtori ja apulaisjohtaja.
– Ryhmä kokoontuu itse asiassa tällä viikolla. Ryhmässä puhutaan aiheista ja ilmiöistä, jotka näkyvät koulussa tai kaupungissa ja yhtenä teemana meillä on ensi kerralla somessa tapahtuva seksuaalinen häirintä. Terveydenhoitajamme kertoo aiheesta oman työnsä näkökulmasta.

Liimatainen kertoo, että nykyisen oppilashuoltolain mukaan, yhä pienempi piiri hoitaa yksittäisen oppilaan asioita. Eli jos jollakin oppilaalla olisi tällaisia ikäviä kokemuksia, ei rehtori välttämättä tietäisi niistä.
– Tämä aihe tärkeä. Koulu on ennaltaehkäisevässä mielessä tärkeässä roolissa ja näihin asioihin on reagoitava ja niistä puhuttava. Oppilaskunnan olemassaolo oppilashuoltoryhmässä on siksikin tärkeä, että he ovat se nuorten edustaja ja tuovat heidän ääntä kuuluviin. On tietenkin hyvin surullista, että poliisin mukaan esimerkiksi huumeistakin pitäisi alkaa puhumaan jo alakoulussa, eli nämä aiheet koskettavat jo pienempiäkin koululaisia eikä pelkästään nuoria.

Puijonsarven koulun rehtori Jari Karttunen kertoo, että Oulun tapausta ei ole suoraan käsitelty heidän koulussaan, mutta seksuaaliterveys on osa opetussuunnitelmaa.
– Ja siellä olemme tänä vuonna pitäneet 7–9-luokkalaisille työpajatyyppisiä opetustunteja, joissa on käsitelty yhtenä osa-alueena seksuaalista häirintää. Lisäksi kahdeksasluokkalaisille on tehty seksuaaliseen häirintään liittyvä kysely syksyllä, joka liittyi seksuaalisen häirinnän kokemiseen koulussa.

Pirtin koulussa asiaa on käsitelty MLL:n laatiman tukimateriaalin kautta. Tukimateriaali on sellaista, että opettaja voi soveltaa sitä sekä alakoululaisille että yläkoululaisille. Rehtori Sami Varis sanoo, että aihe herättää kyllä keskustelua, kun se otetaan lasten kanssa esille.
– Mutta minuun rehtorina ei ole ollut kukaan erikseen yhteydessä.

Apulaisjohtaja Teppo Tossavainen Vehmersalmen koulusta kertoo, että aihetta on käsitelty koulussa kaikkien yläkoulun luokkien kanssa.
– On keskusteltu Oulun tapauksesta ja käyty läpi poliisin ohjeita nettikäyttäytymiseen liittyen. Esimerkiksi ettei netissä saa lähettää sensuelleja ”puolialastomia” kuvia kenellekään tai mennä tapaamaan tuntematonta, joka on kehunut ja imarrellut oppilasta netissä.
Sen lisäksi sosiaalisen median käyttöä on käsitelty koulussa terveystiedon tunneilla 7. ja 8. luokalla. Varsinaista seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä on käsitelty erityisesti 8. luokan oppitunneilla.
– Näillä tunneilla on nostettu esimerkiksi ”sugardating”, josta on keskusteltu ryhmien kanssa. Osalle oppilaista tämä on ollut aivan uutta tietoa, joskin osa tuntui jo tietävän entuudestaan, mistä aiheessa on kyse.

Seksuaalinen häirintä

  • Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen, esimerkiksi halventava tai alentava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen, teot, jotka saavat tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi.
  • Lähde. MLL