Sisäilma ennen ja nyt

Viime aikoina on ollut otsikoissa (HS 26.5. ja SS 30.5) julkisten tilojen sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat terveyshaitat. Lääketieteen asiantuntijoilta on ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko ongelmaa todella olemassakaan.

Sisätyöskentelytilojen taso- ja laatuvaatimukset ovat nykyisin korkeat, korjauksia ja purkutöitä tehdään jatkuvasti. Oireet ja sairastelut jatkuvat kaikesta huolimatta.

Tilahygienia ja sisäilmaratkaisut olivat 1950- 60-luvuilla alkeellista. Tiloja ei syytetty sairastelusta. Työtä ja opiskelua jatkettiin tiloissa kuin tiloissa kunnosta riippumatta. Tuuletus tapahtui ikkunoita avaamalla ja sulkemalla. Vesipisteitä ja pesumahdollisuuksia oli harvassa.

Monissa Kuopion kansakouluissa oli ulkohuussit pihan perillä. Isot rännit poikien vessoissa ja toistakymmentä reikää isompia asioita varten. Sisävessat olivat harvinaisuuksia. Arimmat lapset eivät uskaltaneet käydä näissä ja vahinkoja sattui oppitunneilla.

Asemakoulussa saatiin salin laajennus ja sisävessat rakennuksen päätyyn vuonna 1955. Opettaja Liisa Tissari opasti puutalojen ulkovessoihin tottuneille oppilaille vessan käyttöä. Sama toistui vanhan Snellmanin koulussa vuotta myöhemmin. Kaija Kröger piti saman oppitunnin.

Vaikka hygieeniset olosuhteet eivät täyttäneet tämän päivän tasonormeja, ei meidän sukupolvella ollut suurempia terveysongelmia. Rokotukset oli saatu ja ne olivat tehonneet. Tubi oli hallinnassa. Uimavedet olivat korkeintaan tyydyttäviä kunnes vuonna 1974 valmistui vedenpuhdistamo.

Tilaratkaisuihin oltiin tyytyväisiä kun ne täyttivät tarkoituksensa. Homeet pyyhittiin vain pois. Kapinointia ei ilmennyt.

Nyt palaan tähän päivään. Onko nykyinen sukupolvi vastustuskyvyttömämpi tauteja vastaan vai onko kysymyksessä henkinen asennoituminen, joka laukaisee oireita? Tällaistakin pohdintaa on ollut lehtikirjoitusten mukaan. Mutta vakavasti oirehtivia sairaita on, vaikka korjauksia on tehty.

Ratkaisevaa lienee ollut ilmastointitekniikan ja rakentamiskulttuurin muutokset. On kiire ja betonin kuivumista ei joudeta odottamaan. Oirehtimiseen tulee löytyä ratkaisu ja päästä yksimielisyyteen. Ihmisten terveys on kuitenkin pääasia eikä asiantuntijoiden riitely.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija.