Takaisin kivikaudelle

Tänä syksynä moni opiskelija on aloittanut opintonsa hyvin erilaisessa rahatilanteessa kuin aiemmin. Joko rahakkaampana, tai monessa tapauksessa myös köyhempänä. Aikaisemmin opintotuki koostui opintorahasta ja asumislisästä, jotka olivat korkeakouluopiskelijalla maksimissaan noin 300 ja 200 euroa. Samassa taloudessa asuvan puolison tienestit eivät vaikuttaneet tuen määrään.

Nyt opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin ja korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrä tippui enintään 250,28 euroon kuukaudessa. Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat esimerkiksi puolison palkka. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli opiskelijan puoliso tienaa normaalipalkkaa, opiskelija ei saa asumistukea penniäkään. Käytännössä siis puolison on elätettävä opiskelijakumppaninsa. Sama tilanne on kämppiksillä, joilla on yhteinen vuokrasopimus. Kimppakämpän kaveruksen tulot vaikuttavat asumistukeen.

Miten näin vanhanaikaiseen käsitykseen voidaan tänä päivänä nojata? Millä perusteella parempituloinen seurustelukumppani tai kämppäkaveri voidaan velvoittaa elättämään toista? Ehkä sata vuotta sitten saman katon alla asuminen tarkoitti automaattisesti sitä, että puolisoiden rahoista tuli yhteisiä.

Aikamoisia paineita tämä ainakin saattaa tuoreille suhteille aiheuttaa. Haluaako parempituloinen kumppani muuttaa yhteen pienempituloisen kanssa, koska joutuu maksamaan tämän asumisen? Haluaako pienempituloinenkaan olla elätettävänä, vai joutuuko hän nostamaan opintolainaa maksaakseen asumisensa, koska ei saa siihen tarkoitettua tukea?

Kirjoittaja on toimittaja.
laura.toyras@media.fi