Tällainen on Kuopio kymmenen vuoden kuluttua

Savilahti muuttaa eniten Kuopiota seuraavien vuosien aikana. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto AJAK

Vuoteen 2030 mennessä maakunnasta tulee yhtenäinen työssäkäyntialue. Suurin muutos tapahtuu Savilahdessa.

Kuopion strategiajohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen myhäilee, kun Viikkosavo kysyy häneltä juhlanumerossa käsiteltävien muistelujuttujen vastapainoksi, miltä kaupunki näyttää noin 10 vuoden kuluttua. Kuopion alue tavoittelee kunnianhimoista 200 000 asukkaan kasvutavoitetta vuoteen 2040 mennessä.

Kuopio kasvaa ja kansainvälistyy ja kaupunkiin muuttaa strategiajohtajan mukaan tulevaisuudessa entistä enemmän osaajia ulkomailta.
– Kuopio voittaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja maakunnasta tulee yksi yhteinen työssäkäyntialue. Työssäkäyntialue edellyttää lähialueen parantuvia liikenneyhteyksiä, pohtii Lätti-Hyvönen.
Tulevaisuudessa päätöksenteon kulttuuria ravistelee suora kansalaisvaikuttaminen, josta näkyviä merkkejä on jo nyt suurhankkeiden yhteydessä. Ihmiset osallistuvat, jos kokevat voivansa vaikuttaa.
– Arvelen, että kansalaisvaikuttaminen lisääntyy uusien sähköisten työkalujen avulla ja se haastaa samalla perinteisen puoluepolitiikan.

Rakennetun ympäristön muutoksista tiedetään jo nyt paljon, kun suunnittelu- ja toteutusputkessa on ennätyksellisen paljon kaupunkikuvaa muuttavia hankkeita. Suurin muutos tapahtuu Savilahdessa, joka on kehittymässä älykaupunginosaksi ja Kuopion innovaatio- ja osaamiskeskittymäksi.
– En muista koko urallani, että näin paljon hankkeita olisi koskaan ollut menossa kuin juuri nyt. Hankkeet ovat toteutumassa seuraavan kahden valtuustokauden aikana. Savilahti muuttuu eniten, sinne tulee oppilaitoksia, asuintaloja, linja-autokaistat ja keskustaan johtavat pyörätiet. Yhdelläkään tietämälläni isolla kaupungilla ei pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole näin paljon suuria rakennushankkeita yhtä aikaa pöydällä.

Kuntolaaksoon valmistuu uusi uima- ja jäähalli -kokonaisuus. Savilahden kallioluolastoon nousee sisäliikuntatiloja, samoin kuin Puijolle. Lippumäen lähiliikuntakeskus monipuolistuu ja Tahkovuori etenee ympärivuotiseksi liikunta- ja matkailukeskuksesi.
Kun Savonian tekniikan opetus siirtyy Savilahteen ja Health City -asuinalue valmistuu, niin kaupunkikuva Kuopion sisääntuloalueella muuttuu.

Mölymäelle rakennetaan 3000 asukkaan alue ja jalkapallo-tapahtuma-areena. Kuopionlahdelle tulee kongressikeskus ja Lumit-lukio.
– Kuopion portin rakentaminen on jo alkanut ja uskon, että 10 vuoden kuluessa valtio rakentaa aseman alueen ja nopeuttaa ratayhteyttä Kuopiosta Helsinkiin. Finnpulp lisää kaupungin elinvoimaa entisestään. Kaupungin elinkeinorakenne sekä uudistuu että kansainvälistyy, yhtenä painopisteenä terveysalan vientiyritykset.

Selvitysten mukaan Kuopiossa asuu maan tyytyväisimmät asukkaat ja kaupunkiin halutaan muuttaa. On myös kehittämisalueita, joissa pitäisi parantaa vuoteen 2030 mennessä.
– Kaupungin lentoliikenteeseen pitäisi tulla kilpailua ja meidän pitäisi saada lisää kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Kuopion saavutettavuus paranisi, jos nopea itärata toteutettaisiin. Toivottavasti myös Puijon kehittäminen on saatu yhteisesti sovittua ja käynnistettyä.

Kuopio edistää ympäristötietoisuutta ja ehkäisee ilmastomuutosta resurssiviisausohjelman avulla. Kaupunki tähtää hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi seuraavien vuosikymmenten aikana.
– Edistämme pyöräilyä, jalankulkua ja sähköistä joukkoliikennettä. Maaseudulle kehitämme innovatiivisia liikkumisen malleja. Tulevaisuuden Kuopiossa voi elää ilman autoa, Lätti-Hyvönen sanoo.

Kuopion visio vuoteen 2030

  • Savilahti Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö
  • Suomen nopeimmin kehittyvä kokous-, tapahtuma- ja matkailualue
  • Terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen edelläkävijä
  • Ympäristöltään innostava ja paras paikka lapsille
  • Kansainvälinen elinkeinoelämä sekä hyvä yritysilmasto