Tänä vuonna ollut jo reilut 50 eläinpelastustehtävää

Kuopiolaiset palomiehet harjoittelivat heinäkuussa käärmeen käsittelyä ja kiinni ottamista. Kuva: Pohjois-Savon pelastuslaitos

Palomiehet ovat Pohjois-Savossa apuna noin sadassa eläinpelastustehtävässä vuosittain.

Klassinen kissa puussa -tapaus ei ole täyttä legendaa, vaan palomiehille aina ajoittain totisinta totta. Palomies Markku Hakonen kertoo, että vuosittain Pohjois-Savon alueella palomiehet hälytetään apuun eläimen pelastustehtävään noin sata kertaa vuodessa. Tänä vuonna eläinpelastustehtäviä on jo ollut reilut 50 kappaletta.
– Omalle kohdalle on muutaman kerran sattunut kissa puussa -tapaus. Niissä esimerkiksi kettu on ajanut kissan puuhun, ja se on ollut siellä peloissaan jo monta päivää, eikä ole tullut omin avuin alas. Silloin menemme tikkaiden kanssa apuun, ja yleensä kissat ovat avusta kiitollisia, ja antautuvat väsyneinä hyvin kiinni, Hakonen kuvailee.

Eläinten pelastustehtävät jaksottuvat vuodenajan mukaan. Kesäisin tulee jonkin verran ilmoituksia eläimistä juuttuneina erilaisiin verkkoihin. Myös lintuja autellaan silloin tällöin.
– Esimerkiksi Keiteleellä palomiehet kävivät tällä viikolla katsastamassa huonokuntoista kalasääskeä, joka sitten toimitettiin eläintenhoitajalle toipumaan.

Talvisin taas työllistävät jäihin pudonneet eläimet. Näitä tehtäviä tulee kohtalaisen paljon.
– Etenkin hirviä putoaa heikkoihin jäihin. Jos tapaus on sattunut lähellä rantaa, se on helpoin hoitaa. Silloin vain avaamme jäätä sen verran, että hirvi pääsee itse uimaan rantaan ja nousemaan ylös. Silloin pääsemme kaikkein helpoimmalla. Vaikeammissa tapauksissa on sitten enemmän riskejä.
Omia vaaratilanteitaan voi aiheuttaa esimerkiksi paniikissa potkiva hirvi. Yleensä palomiehet pyrkivätkin puuttumaan luonnonvaraisiin eläimiin mahdollisimman vähän, jottei kummallekaan osapuolelle aiheudu turhaa vaaraa.

Joitakin eläinpelastustehtäviä on aika ajoin myös maatiloilla. Esimerkiksi lehmiä jää joskus jumiin navetan lietekuiluihin, eivätkä ne pääse omin avuin ylös.
– Meillä on tähän tarkoitukseen sopivia nostoliinoja, joilla lehmä saadaan nostettua. Yleensä saamme apua itse maatilan väeltä, joilla on vaikkapa pienkuormaaja, jonka avulla lehmä saadaan nostettua.

Joskus kohdalle osuu myös eksoottisempia eläimiä. Matelijaharrastajana Hakoselle on jäänyt mieleen, kuinka joskus esimerkiksi käärmeitä pääsee karkaamaan omistajiltaan. Hän itse ei tosin koskaan ole ammattinsa puolesta joutunut käärmeen pelastustehtäviin. Sen sijaan mies on kolmen lemmikkikäärmeen omistaja, ja kouluttaa välillä kollegojaan käärmeiden käsittelyssä.
– Koulutin heinäkuun alussa neljänä päivänä Neulamäen paloasemalla.
Sattumalta samaan aikaan Särkänniemellä etsittiin terraariosta karannutta anakondan poikasta.
– Harjoittelimme, kuinka käärme pelastetaan käärmepihdeillä oikeaoppisesti pussiin. Kuopiossakin on ollut vuosien saatossa joitain tapauksia, joissa lemmikkikäärme on päässyt karkuteille.

Hakonen kertoo, että palomiehet pyrkivät harjoittelemaan eläinten pelastustehtäviä muutaman kerran vuodessa, esimerkiksi kerran keväällä ja toisen kerran syksyllä.
– Kyllä näitä on tärkeää harjoitella, jotta asiat pysyvät muistissa ja tatsi säilyy.
Harjoituskäärmeitä on hankalampaa löytää, joten heinäkuiset harjoitusluikertelijat olivat Hakosen omia käärmeitä. Sen sijaan esimerkiksi lehmien kanssa työskentelyä pyritään harjoittelemaan navetoilla.
– Yleensä pääsemme käymään navetoissa tai hevostalleilla, jotta saamme harjoiteltua.

Eläinpelastus

  • Jos eläin vaatii pelastajan apua, palomiehet tulevat hätiin.
  • Eläimen pelastaminen ei aiheuta omistajalle kustannuksia, sillä pelastustehtävistä ei laskuteta.
  • Pohjois-Savossa tulee vuosittain noin 100 eläinpelastustehtävää. Iso osa koskee luonnonvaraisia eläimiä.