Tatu Kokon uutuuskirja näkee pian päivänvalon

Minna Canthin puisto ja sen lähialue on myös olennainen osa Tatu Kokon uutta kirjaa nimeltä Kävelevien patsaiden kaupunki. Kuva: Inka Matilainen

Minna Canth on keskeisessä osassa Tatu Kokon uutuusfiktiossa.

Olemmeko käveleviä patsaita? Kuljemme pitkin katuja päivästä toiseen ympärillämme ihmisiä. Näemme, mutta emme kohtaa. Muun muassa tämän teeman ympärillä pyörii Tatu Kokon uusin romaani Kävelevien patsaiden kaupunki, joka ilmestyy kuun vaihteen tienoilla.

Kokko kertoo, että ensimmäiset merkinnät kirjasta hän on tehnyt jo vuonna 2014. Kyseessä on tarina nuoresta Viljasta, joka rakastaa Minna Canthia ja kirjoja, mutta jonka mieli on hauras ja siksi hän joutuu syömään mielialalääkkeitä. Kymmeneen vuoteen hän ei ole tuntenut todellisia tunteita eikä nähnyt aitoja värejä. Eräänä päivänä hän vetää lääkkeet pöntöstä alas ja maailma ympärillä muuttuu. Kuvien ja kirjoitusten avulla Vilja sukeltaa näkemään maailman Minna Canthin silmin. Elämä mullistuu vielä entisestään, kun hän kohtaa nuoren historian opiskelijan, Kareem Singhin.
– Minna Canth oli sivuhenkilönä Heinäkuun päivä -kirjassani. Olen ollut aina hänestä kiinnostunut ja tutkinut häntä paljon. Näin vuosia sitten Sami Saikkosen improvisaatio-tanssiesityksen, josta tuli tunne, että kirjassa voisi olla joku muu henkilö, joka tutkii Minna Canthia. Vuosien varrella tarinaan kehittyi nuorehko nainen ja niin poispäin.

Kirjassa pujahdetaan hieman erikoisella tavalla historiaan ja lukija saa itse päättää, miten haluaa asiat nähdä. Kokko muistuttaa, että se kerrotaan kirjassa fiktion kautta. Yhtenä teemana on myös yksinäisyys, johon myös nimi viittaa.
– Monesti me olemme tuolla liikkuessa kuin käveleviä patsaita. Emme näe toisiamme tai emme kohtaa, ja moni on siellä yksinäinen. Kirjan päähahmo on myös yksinäinen ja seurustelee patsaiden kanssa. Kirja on myös jonkin verran rohkea. Kun päähenkilö jättää lääkkeet pois, alkaa hän kokea myös seksuaalisuuden hyvin voimakkaasti. Ja, koska hän kokee itsensä Minna Canthiksi, myös Minnasta tulee eroottinen. Hänestä on historiassa annettu hyvin kylmäkiskoinen kuva, vaikka hänellä oli paljon nuoria miespuolisia ihailijoita.

Vahvan, suorastaan ylivyöryvän tunteen. Sen Kokko tarvitsee alkaessaan muodostaa tarinoita. Siitäkin huolimatta kaikki voi muuttua moneen kertaan ennen kuin kirja on lukijan käsissä.
– Työstän kirjaa viimeiseen asti ja olen avoin muutoksille, sekä esilukijoiden ajatuksille. Hahmot ja ideat syntyvät niin omasta elämästä kuin tarkkailemalla ihmisiä. Aidosta elämästä kaikki syntyy, mutta suodattuu toki itsen läpi.

Kokon kirjoissa on yhteiskunnallisia näkökulmia. Ne tulevat tarinoihin luonnostaan. Tarkoituksena ei ole tuputtaa mitään ideologiaa.
– Olen altis sellaisille asioille. Pohdin ja mietin paljon. En kuitenkaan halua tehdä lukijalle liian selittelevää tekstiä vaan tärkeintä on, että kirja herättäisi ajattelemaan ja keskustelemaan.

Uusi kirja ei ole vielä edes ehtinyt kauppojen hyllyille, kun Kokko alkaa jo työstää uutta. Itse asiassa hän aloittaa kahden kirjan kirjoittamisen. Nuorille suunnattu Rob McCool saa jatkoa ja sen lisäksi on tulossa aikuisille suunnattu kirja, jota hän ei halua vielä avata sen enempää.
– Nuortenkirja voi valmistua jo kevääseen mennessä. Toiseen teokseen taas menee ehkä vuosi tai kaksi. Iloisella mielellä lähden näitä työstämään hyvin onnellisen kesän jälkeen.