Koulutus | "Ajattelin, että haluan tehdä jotain, joka saa ihmiset hymyilemään" – Hoitoala houkuttaa sekä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia että ammatinvaihtajia

Hoitajapulasta on keskusteltu pitkään. Mahdollisuus työllistyä nopeasti on yksi alalle vetävä houkutin.

Yamen Al Mahmoudilla on takanaan kaksi vuotta lähihoitajaopintoja Savon ammattiopistossa. Alavalinnan takana on osittain se, että alalla on nopea työllistyä, mutta tärkein syy oli halu työskennellä ihmisten kanssa.

– Minusta lähihoitajan ammatti on tosi kiva. On ihanaa olla töissä jossain, missä voi olla ihmisten kanssa. Kaikki lähipiirissä ovat kannustaneet minua hakemaan alalle: sanoneet että se on hyvä ala, jolle kannattaa opiskella, Al Mahmoud kertoo.

Hän suunnittelee jatkavansa sairaanhoitajaopintoihin valmistuttuaan lähihoitajaksi.

– Olen haaveillut sairaanhoitajan ammatista viitisen vuotta. Kun valmistun tästä, teen lähihoitajan töitä pari vuotta ja sitten haen opiskelemaan sairaanhoitajaksi, Al Mahmoud toteaa.

Savonian kansainvälisessä sairaanhoitajaohjelmassa toista vuottaan opiskelee Jacob Mensah-Attipoe. Vaikka alan työllistymisnäkymät ovat hyvät, sillä ei Mensah-Attipoen mukaan ollut vaikutusta hänen päätökseensä.

– Päätökseeni vaikutti moni asia, mutta ensisijainen syyni oli halu auttaa ihmisiä. Pidän ihmisten kanssa olemisesta ja lähdin miettimään, mitä voisin tehdä. Ajattelin, että haluan tehdä jotain, joka saa ihmiset hymyilemään – jotain, mikä helpottaa heidän ongelmiaan ja kipujaan. Totesin, että hoitaja on siihen hyvä ammatti.

Mensah-Attipoe on tällä hetkellä vieraileva tutkija Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut esimerkiksi sisäilmaan liittyviä kysymyksiä. Vanhasta työstä saakin hänen mukaansa hyvän sillan uudelle alalle.

– Haluaisin valmistuttuani työskennellä työterveyden parissa. Minulla on jo hieman taustaa sille puolelle, joten se olisi minun mielestäni luonteva ratkaisu, Mensah-Attipoe pohtii.

Savon ammattiopiston lähihoitajakoulutuksesta vastaavan koulutuspäällikkö Elina Korhosen mukaan lähihoitajapula näkyy erityisesti ikääntyneiden palveluissa, kotihoidossa ja vammaispalveluissa.

– Meillä jatkuva haku lähihoitajaopintoihin on pääväylä, jota meille yleensä tullaan. Sitten on yhteishaku, jonka kautta peruskoulun päättävät nuoret tulevat. Yhteishaussa ei päästy tänä vuonna täyttämään kaikkia lähihoitajakoulutukseen tarjolla olevia opiskelupaikkoja. Voi olla, että alaa ei koeta enää nuorten parissa niin houkuttelevana kuin aikaisemmin – esimerkiksi negatiivinen mediahuomio vaikuttaa varmasti myös nuorten hakijoiden mielipiteisiin. Alan monipuoliset työllistymisvaihtoehdot ja työn ihmisläheisyys ovat kuitenkin ehdottomia alan hyviä puolia, Korhonen punnitsee.

Kun valmistun tästä, teen lähihoitajan töitä pari vuotta ja sitten haen opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Oppilaitoksen näkökulmasta ala on muuttunut erityisesti siinä, että lähihoitajien oppisopimukset ovat yleistyneet.

– Työnantajat ovat huomanneet, että oppisopimukset ovat mahdollisuus rekrytä uusia työntekijöitä.

Korhosen mukaan työnantajat ovat myös alkaneet viime aikoina kiinnittää enemmän huomiota veto- ja pitovoimaan, eli siihen, että työntekijöitä saadaan alalle, mutta myös pidetään alalla.

Al Mahmoud on lähihoitajana erikoistunut vammaispalveluihin. Hän on työskennellyt myös ikäihmisten parissa, mutta vammaistyö tuntuu omimmalta. Työkaverit ja lähipiiri ovat olleet kannustavia.

– Se on mielestäni helppoa ja mukavaa, siksi suuntauduin sinne. On tosi kiva, että on löytänyt työpaikan missä viihtyy. Kun aloitin, tuntui etten osaa tehdä mitään. Mutta pikku hiljaa siinä oppii – minulle sanottiin, että kyllä sinä osaat, pitää vain koittaa ja yrittää. Jos ensimmäisellä kerralla ei onnistu niin toisella kerralla menee ainakin jo paremmin.

Ala myös kulkee suvussa: Al Mahmoudin isä on eläköitynyt sairaanhoitaja.

– Hän on antanut minulle voimaa ja neuvoja opintojeni kanssa, Al Mahmoud kiittelee.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut