Senja Karjalainen oli 38-vuotias, kun hän lähti opiskelemaan itselleen uutta ammattia.
– Olin ollut vuoden kotona äitiyslomalla vauvan kanssa ja oli ollut aikaa pohtia, että nyt jos koskaan olisi hyvä aika vaihtaa alaa, hän taustoittaa.
– Takanani oli kymmenisen vuotta töitä vakuutusyhtiössä todella hyvässä työporukassa, mutta työn tietynlainen pakkotahtisuus alkoi puuduttaa. Mietin, että voisin koettaa vielä jotakin uutta.
Taskussaan Senjalla oli niin ylioppilastodistus kuin copywriterin ja tradenomin paperit.
– Totesin, että en halua opiskella enää mitään korkeakoulututkintoa, ja niinpä aloin selata ammattikoulussa alkavaa koulutustarjontaa, hän muistelee.
– Huomasin, että Savon ammattiopistossa on alkamassa suunnitteluassistentin eli käytännössä rakennuspiirtäjän koulutus. Soitin alan opettajalle ja kysyin, tarvitseeko linjalla osata matematiikka, koska se on ollut minulle heikko kohta. Opettaja vastaisi, että ei tarvitse, mutta pitää olla hyvät istumalihakset, joten päätin hakea, pääsin ja lähdin opintovapaan saatuani opiskelemaan.
Viimeisin koulutukseni avasi minulle uusia ovia.
Opiskelu lähti sujumaan hienosti heti alkumetreiltä lähtien, vaikka käytössä olleet tietokoneavusteiset suunnitteluohjelmistot olivat Senja Karjalaiselle täysin uusia asioita.
– Opiskelu oli monipuolista ja käytännönläheistä. Opettaja antoi kotitehtäväksi katsoa eri aikakauden rakennuksia, kävimme tutustumassa kohteisiin, joissa oli korjausrakentaminen käynnissä ja osallistuimme myös työmaakokouksiin, Senja kertoo.
– Kaksi vuotta kestäneiden opintojen päätteeksi tein näyttötutkinnot niin korjausrakentamisesta kuin sisustussuunnittelusta.
Senja laittoi opettajan vinkistä hakupaperit avoinna olleeseen teknisen avustajan paikkaan Oy Botnia Mill Service Ab:n Kuopion yksikköön Sorsasaloon, ja sai paikan.
– Hakuaika oli pitkä, joten ehdin mennä vielä kesän ajaksi töihin entiseen työpaikkaani ennen työpaikan vaihtoa.
Teknisen avustajan työ on monipuolista työpaikassa, jossa keskitytään insinöörityöhön ja projektien vetämiseen.
– Toimin arkistonhoitajana eli tallennan ja etsin tietoa tehtaan arkistoista, päivitän kuvia ohjeiden mukaan, tilaan toimistotarvikkeita tai tarvittaessa vaikka koko työpisteen, toimitan henkilöstötiedotetta, tiedotan, laskutan ja hoidan assistenttitiimin muiden jäsenten kanssa tehtaiden kulunvalvontaa seisokeissa, Senja Karjalainen luettelee.
– Yritän helpottaa insinöörien työtä etsimällä lähtötietoja ja laittamalla valmista tietoa talteen. Jos työskentelisin hiihtojoukkueessa, olisin se tyyppi, joka katsoo, että jokaisella on oikeat sukset lähtöpaikalla ja mahat täynnä mehua, hän kuvailee.
Alanvaihto oli Senja Karjalaiselle onnistunut muutos elämässä.
– Sanoisin jokaiselle, joka yhtään miettii, haluaako tehdä nykyistä työtään loppuelämän, pohtimaan vaihtoehtoja ja hakemaan opiskelupaikkaa, hän kannustaa.
– Itselleni suunnitteluassistentin koulutus oli kuin kuorrutus aikaisemmille koulutusaloilleni, ja eihän uuden opiskeleminen vie minulta vanhaa ammattitaitoani. Lisäksi asiakaspalvelu- ja laskutustaidoistani on ollut hyötyä myös nykyisessä työssäni. Viimeisin koulutukseni avasi minulle uusia ovia, ja palkkaus on suurin piirtein samanlainen kuin aikaisemmassa työssäni.