Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koulutus | Harmonikka johdatti Juha Huikarin laulutunneille ja studioon – ”Laulaminen ei ole salatiedettä, vaan lihastyötä – "Rytmi on tunnetta ja tunne on rytmiä”

Siilinjärven Toivalassa asuva insinööri, tuotepäällikkö Juha Huikari, 47, kertoo olevansa henkilö, joka ei musiikkiharrastuksensa saralla ole sanonut koskaan ei.

– Kun kerroin anopilleni soittaneeni nuorena harmonikkaa, menin lupaamaan soittoesityksen hänen 60-vuotissyntymäpäivilleen kymmenen vuoden päähän. Aikaa kului, ja pian huomasin, että kemuihin on aikaa enää vuosi, joten ei auttanut muu kuin ilmoittautua soittokurssille kansalaisopistoon, hän taustoittaa.

Eikä aikaakaan, kun Huikari kävi jo yksityistunneilla ja soitti harmonikkaorkesteri Riistaveden Hanuristien riveissä. Orkesteri on tuttu kuuluisan harmonikkamestarin Veikko Ahvenaisen Savon alueen keikoilta.

Hanuristit pyydettiin esiintymään Suonenjoen Lempyyllä järjestettävien tanssien väliajalle.

– Totesimme, että pitäisihän siellä laulaakin, ja niinpä lupauduin laulajaksi kovasta jännityksestäni huolimatta, ja ihan hyvinhän se meni. Aikaisemmin olin laulanut vain vähän karaokea, Huikari kertoo.

– Kun laulukeikkoja alkoi olla lisää tiedossa, hakeuduin vinkin saaneena laulunopettaja Matti Taskisen oppiin Kuopion Nilsiän Palonurmeen seitsemän vuotta sitten.

Tanssikeikoilla jonkun piti alkaa huolehtia äänentoistosta, ja yllätys, yllätys, Juha Huikari suostui ja kiinnostui tästäkin hommasta ja alkoi hankkia itselleen äänentoistolaitteita.

Pian hän jo toimikin äänitarkkailijan tehtävissä erilaisissa konserteissa ja TangoMaestro-laulukilpailuissa. Omaan kotiin valmistui täysipainoinen studio, jossa on tehty Kuutamotangoa, joka on jo lähes valmis.

Laulun avulla voi kehittää puhettaan, kun laitetaan hengitys kohdilleen.

– Voitin muutama vuosi sitten laulukilpailusta Jukka Kuoppamäen sävellyksen, ennen julkaisemattoman tangon. Taustat siihen olisi tehty eräällä studiolla, mutta halusinkin tehdä kappaleen omassa studiossani, Huikari mainitsee.

Hän on myös äänittänyt tunnustusta saaneen Aavistus joulun -nimisen joululevyn Varpaisjärven kirkossa.

Nyt Huikari on aikeissa perustaa yrityksen, jonka nimissä hän jatkossa harjoittaisi musiikin tekniikkaan liittyviä projektejaan päivätyönsä ohella.

– Musiikki on antanut minulle todella paljon monissa muodoissaan. Se on täydellistä keskittymistä vaativaa ja mukavaa vastapainoa työlleni, hän toteaa.

– Laulun opiskelussa tieto lisää tuskaa. Jos aluksi tuntuu, että hei, minähän osaan laulaa, matkan varrella silmät alkavat aueta, että enhän minä nyt niin hyvin osannutkaan laulaa. Välillä mennään kaksi askelta eteenpäin ja sitten yksi askel taaksepäin. Rehellinen palaute on parasta kehittymisen kannalta, Huikari pohtii.

Laulua 25 vuoden ajan opettanut Matti Taskinen kertoo, että ihminen oppii laulamaan, jos hän kuulee sävelet eli intervallit.

– Kun henkilö kuulee sävelet ja perusrytmin, sitten vain taivas on kattona ja on laulajasta kiinni, mitä hän on valmis satsaamaan laulajana kehittymisen eteen.

Iästä löytyy paljon plussaa laulajan tiellä.

– Turha jännittäminen on ehkä jo jäänyt taakse, ja asioihin osaa suhtautua rennolla, lunkilla otteella. Lisäksi on elettyä ja koettua elämää takana, ja tästä voi ammentaa ja antaa ulos tunteitaan, Taskinen sanoo.

– Fakta on kuitenkin se, että neli-viisikymppisenä laulamisen aloittavan ei kannata haaveilla Kansallisoopperan lavasta ja klassisen musiikin tähteydestä. Kevyen musiikin saralla kehittymismahdollisuudet ovat paljon paremmat.

Taskinen korostaa, että isoin askel lauluopinnoissa on korvien aukeaminen. Se, että oppii kuulemaan.

– Sitten kun oppii tekstin rytmittämisen eli fraseerauksen, niin se on tae sille, että lauluun voi tulla mukaan tunne ja ajatus. Ei auta, että laulaja osaa tekstin ulkoa, vaan tekstin sisältö pitää myös ymmärtää. Minun tehtäväni opettajana on aukaista oppilaan korvat, että laulaja oppii kuulemaan asioita. Ilman tätä taitoa ei voi kehittyä, hän korostaa.

– Laulajan yksi tärkein taito on osata laulaa vokaalit puhtaasti ja foneettisesti oikein. Laulaminen ei ole salatiedettä, vaan lihastyötä. Mutta sisältä lähtevä palo täytyy olla. Rytmi on tunnetta ja tunne on rytmiä, muun muassa kuuluisan oopperalaulajan Jorma Hynnisen lauluopissa ollut Taskinen kiteyttää.

Hän mainitsee, että laulutunneista on hyötyä myös puhetyöläisille.

– Tunneillani on käynyt opettajia ja radiotoimittajia. Laulun avulla voi kehittää puhettaan, kun laitetaan hengitys kohdilleen. Oppilaille hoetaan, että laulu on jatkettua puhetta, mutta harva sanoo, miten se tehdään.

Juha Huikari mainitsee, että myös hänen puheäänensä on kehittynyt paljon laulun opiskelemisen ansiosta.