Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen on tehnyt etätöitä jo silloin, kun termiä ei vielä Suomessa käytetty. Hänellä on ollut 20 vuotta kakkoskoti Helsingissä. Tätä hän kutsuu työkodiksi.
Kuopion keskustassa on Pennasen ja hänen vaimonsa ykköskoti. Veronsa perhe maksaa Kuopioon. Lähes joka perjantai mies matkustaa junalla tai lentäen Kuopioon ja palaa töihin sunnuntaina tai maanantaina.
Pendelöinti on Pennasten elämäntapa. Kahden paikkakunnan elämä on pandemian aikana yleistynyt suomalaisessa työelämässä. Äkkiseltään sukkulointi kahden kodin välillä saattaa näyttää raskaalta. Pennasille se tuo arkeen vain vaihtelua. Pennanen antaa vinkkejä niille, jotka töiden vuoksi harkitsevat asumista kahdella paikkakunnalla.
– Olen ollut vuodesta 1964 asti kuopiolainen, vaikka olen välillä opiskellut muualla ja työskennellyt 20 vuotta Helsingissä Alkon pääkonttorissa. Minulle Pikku Huopalahden kaksio on työkoti. Suurempi pääkoti on Kuopiossa. Kaksion parvekkeella on kiva lukea aamulla Savon Sanomia, Viikkosavoa ja Hesaria.
Kahdessa kodissa eläminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja hyvää kuntoa, tiivistää Pennanen.
Pennanen uskoo, että kehittyneet etätyövälineet lisäävät pendelöintiä.
Kahta kotia tarvitsee myös Pennasen vaimo. Hän työskentelee laboratorion johtajana sekä Kuopiossa että Helsingissä. Pariskunnalla on auto Kuopiossa, mutta autoa he eivät käytä juuri muuhun kuin satunnaisesti Tarinaharjun golf-reissuilla. Pennaset ovat julkisten kulkuneuvojen suurkuluttajia. Auton mittariin on kertynyt 8 vuodessa vaivaiset 40 000 kilometriä.
– Pitkät automatkat ovat ajan haaskausta ja kuluttavia. Junassa voi työskennellä, lukea, syödä tai ottaa nokoset. Kun varaa junaliput ajoissa, matkustaminen on niin edullista, että vaikka lippu jäisi käyttämättä, tappio jää pieneksi. Vuoden aikana liikun jalan ja pyörällä enemmän kuin autolla.
Kahden kodin kuviossa asuntojen pitää olla lähellä asemaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pienet matkat taittuvat kävellen tai pyörällä.
– Asemat ovat kaupunkien keskustoissa. Kuopion asemalta kävelen rivakasti 4 minuutissa kotiin. Helsingissä hyppään Pasilan asemalta bussiin ja olen Pikku Huopalahdessa kymmenessä minuutissa.
Matkustaminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi. Molempien kotien täytyy olla omavaraisia, ja esimerkiksi polkupyörä ja harrastusvälineet on oltava kummassakin osoitteessa. Matkoilla reppuun on mahduttava kaikki tarpeellinen, läppäri, puhelin, laturit ja lenkkeilyvälineet.
Henkisesti Pennanen kokee laskeutuvansa junassa sen mukaiseen moodiin, onko hän menossa töihin vai viettämään viikonloppua Kuopiossa. Kuopiota hän pitää Suomen liikuntapääkaupunkina ja liikuntatarjonnan kruununa on vielä Tahkon ympärivuotiset palvelut.
– Alan jo perjantaina suunnitella, lähdenkö Kuopiossa talvella Tervaruukin hiihtolenkille, jääladulle vai Puijolle. Helsinki–Kuopio -matkustamisen lisäksi minulla on usein työmatkoja ympäri Suomea. Hyötyliikuntaa saa, kun välttelee hissiä, kävelee aina kun voi ja tekee taukojumppavenytyksiä työpäivän aikana.
Pennanen uskoo, että kehittyneet etätyövälineet lisäävät pendelöintiä. Myös työyhteisöt oppivat ottamaan huomioon sen, että töitä ja opintoja voi tehdä paikkakuntariippumattomasti. Yhteiskuntatieteiden maisteri ja MBA Pennanen päivittää osaamistaan parasta aikaa opiskelemalla innovaatioteknologian ylempää amk-tutkintoa Savoniassa.
– Emme tulevaisuudessakaan halua luopua kahden asunnon mallista. Helsingissä on tarjolla teatteria, elokuvia ja urheilutapahtumia. Suosikkipaikkojani ovat pääkaupungissa Seurasaari, Keskuspuisto ja Töölönlahti. Kuopiossa taas kaikki on lähellä, kun asuu keskustassa. Kävelemällä pääsee liigatason peleihin ja kaupungin lähistöllä kiertää satojen kilometrien latuverkosto.