Töhrijät alkaneet piinata Pihlajalaaksossa

Jorma Heiskanen ja monet muut Pihlajalaakson asukkaat harmittelevat, että uutta asuinaluetta on heti alettu sotkea. Tunteita kuohautti erityisesti se, kun suojeltu ruutikellari mentiin töhrimään.

Pihlajalaakson meluvalli ja bussipysäkkejä on ehditty töhriä jo useampaan kertaan, nyt harmitusta herättää sotkettu vanha ruutikellari.

Viikkosavon toimitukseen otettiin yhteyttä Pihlajalaakson uudelta asuinalueelta, jota töhrijät ovat alkaneet piinata. Alueen asukas ja Itä-Puijon asukasyhdistyksen toiminnassa mukana oleva Jorma Heiskanen kierrättää toimittajaa ympäri asuinaluetta ja näyttää, minne kaikkialle graffiteja on jo ehditty tehdä.
– Töhrijät aloittivat meluvallista ja bussipysäkeistä. Kaunis, puiden kuvin koristeltu meluvalli toimii asuinalueemme näyteikkunana ja se piti mennä heti pilaamaan, Heiskanen harmittelee.
Hän kertoo huomanneensa meluvallin ensimmäiset graffitit noin kuukausi sitten. Tämän jälkeen asiasta raportoitiin kaupungille ja töhryt käytiin puhdistamassa.
– Puhdistus tehtiin parisen viikkoa sitten ja heti viime viikolla valliin oli käyty tekemässä uudet graffitit. Kipukynnys ylittyi todella, kun vastikään myös vanha suojeltu ruutikellari käytiin töhrimässä. Ruutikellari on alueen maamerkki ja sillä on pitkä historia, joten rakennusta pitäisi kunnioittaa, eikä töhriä.
Nyt alueen asukkaat pelkäävät, siirtyykö töhriminen kenties jopa taloihin ja autoihin.
– Kiehauttaa mieltä, kun muuten niin kaunis ja uusi asuinalue pitää heti pilata ja leimata ilkivallalla.

Puhdistamista joka kuukausi

Kunnossapitotyönjohtaja Ville Nyyssönen kertoo, että kuntalaiset ilmoittavat kyllä nopeasti, jos jonnekin ilmaantuu häiritseviä graffiteja.
– Ja ilmoittaminen on todella tärkeää, jotta osaamme käydä puhdistamassa töhryjä.
Nyyssönen laskeskelee, että graffiteja käydään puhdistamassa muutamia kuukausittain. Vilkkainta on keväällä ja kesällä. Puhdistustarve arvioidaan kohteittain, mutta isot ja näkyvimmät töhryt pyritään putsaamaan piakkoin. Putsauspuuhiin tuhraantuu runsaasti rahaa.
– Esimerkiksi Pihlajalaakson meluvallin puhdistus maksoi jo satoja euroja, vaikka vallin pinnassa on suojapinnoite, joka mahdollistaa töhryalttiin seinän suhteellisen helpon puhdistamisen. Pahimmillaan graffiti pitää kuitenkin hioa pois seinästä ja suojapinnoite pitää joka kerta tehdä uudelleen.
Nyyssönen sanoo, että tiiliseinäisen ruutikellarin töhryt pitäisi käydä arvioimassa ja selvittää, saadaanko töhryt liuotettua pois.
– Kuitenkin pahoin pelkään, että kyseessä on isompi työ. Graffiti voidaan joutua hiomaan pois tai rapata piiloon.

Tärkeää ilmoittaa poliisille

Ylikonstaapeli Arto Tynkkynen poliisista muistuttaa, että graffiteista on tärkeää ilmoittaa myös poliisille.
– Vaikka tutkinta ei alkaisikaan heti intensiivisenä, on meidän hyvä pysyä perässä, jos saman tekijän tägejä alkaa ilmaantua. Pyrimme kyllä kartoittamaan, tutkimaan ja saamaan tekijän kiinni.
Rikoskomisario Esko Salo sanoo, että töhrijät saadaan yleensä kiinni havaintojen perusteella. Joko heidät saadaan kiinni itse teosta tai tuntomerkkien avulla. Ville Nyyssönen muistelee, että muutamia vuosia sitten esimerkiksi eräs Petosella paljon töhryjä tehnyt henkilö saatiin kiinni.
– Hän tägäsi aina graffitinsa. Kun poliisi sai hänet kiinni, saimme tietää kaikki paikat joita hän oli käynyt töhrimässä ja puhdistimme ne.
Tynkkynen tutkii poliisin tietokantoja ja kertoo, että rikosilmoitukset graffiteihin liittyen ovat lisääntyneet viime vuosina.
– Vuonna 2014 tehtiin 6 rikosilmoitusta, jotka koskivat graffiteja. Nämä kirjataan ylös vahingontekoina. Vuonna 2015 tuli 14 ilmoitusta ja vuonna 2016 tuli 21 ilmoitusta.
Tänä vuonna ilmoituksia on tullut kolme.
– Jotkut teoista on kirjattu jopa törkeinä vahingontekoina, jos sotkuja on tehty runsaasti.