Tunnistettava ”ihmisjäte” päätyy lopulta haudattavaksi

Leikkausten ja muiden operaatioiden yhteydessä saattaa syntyä "ihmisjätettä", eli esimeriksi kudoksia tai elimiä. Pelkästään kliinisen patologian osastolla hävitettävää biologista jätettä kertyy noin 30 kiloa viikossa. Kuva: Piia Jokivarsi.

Viikkosavo selvitti, mitä tapahtuu KYSin potilaista leikkausten yhteydessä poistetuille kehon osille.

Kun ihminen tulee Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja häneltä leikkauksen tai muun toimenpiteen yhteydessä poistetaan esimerkiksi kudosta tai elimiä, lähetetään niistä tutkittavat osat KYSin kliinisen patologian osastolle.
Osaston klinikkaylilääkäri Vesa Kärjä kertoo, että näytteiden pilaantuminen estetään säilömällä ne näytteestä riippuen alkoholiin tai formaliiniin.
– Pienet kudospalat, kuten luomet ja koepalat otetaan kokonaisina tutkittaviksi, mutta isommista leikkausnäytteistä otetaan edustava kudospala, joka säilötään muoviseen blokkiin, Kärjä selittää.

Näytteet tutkitaan mikroskoopilla

Näytteille tehdään erilaisia tutkimusta helpottavia värjäyksiä, minkä jälkeen niitä tutkitaan mikroskoopilla. Tutkimuksen perusteella patologi tekee sitten lausunnon lähettävälle lääkärille.
– Ilman patologin tutkimusta ei siis tiedetä onko kudos normaalia, vai onko siinä tulehdusta tai kasvainkudosta tai peräti syöpää.
Kudosta, jota ei ole otettu mikroskooppitutkimukseen, säilytetään formaliinissa kolme viikkoa lausunnon antamisen jälkeen. Sen jälkeen se hävitetään.

Näytteet arkistoidaan

Pienet kudospalat ja mikroskooppilasit arkistoidaan. Kärjän mukaan elävistä ihmisistä otettuja näytteitä saapui viime vuonna KYSin kliinisen patologian laboratorioon 26 000 kappaletta, paraffiiniblokkeja tehtiin 73 000 kappaletta ja mikroskooppilaseja kertyi 118 000. Kaikki on arkistossa tallessa.
– Vanhimmat sairaalan arkistossa olevat paraffiiniblokit ovat 1930-luvulta lääninsairaalan ajalta.

Tunnistettava jäte haudataan

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä määrittää, miten patologian osastolle tulevia näytteitä käsitellään. Myös biologisen jätteen hävittämisestä on tarkat viranomaisohjeet.
– Esimerkiksi elimet ja amputoidut raajat ovat tunnistettavia biologisia jätteitä. Ne laitetaan muovipusseihin ja pakataan pahvisiin erityisjätelaatikoihin. Laatikot kuljetetaan jätekeskukseen haudattavaksi.
KYSin kliinisen patologian osastolla hävitettävää biologista jätettä kertyy kaiken kaikkiaan noin 30 kiloa viikossa.

Saako istukan viedä kotiin?

Joskus synnyttämään tulevat vanhemmat haluavat viedä istukan mukanaan kotiin. KYSin naisten akuuttikeskuksen vastaava osastonhoitaja Anna-Kaisa Kokkonen kertoo, että myös täällä Kuopiossa kyselyjä tulee harvakseltaan.
– Istukka on annettu mukaan, jos perhe on niin halunnut. Lainsäädäntö ei ota kantaa istukan kotiin viemiseen.
Synnytyksen jälkeen istukka tarkastetaan ja normaalitilanteessa se sitten pakastetaan ja hävitetään muun kudosjätteen tavoin. Jos istukka lähtee kotiin, se pakastetaan erillisessä pussissa ja merkitään äidin tiedoilla.

Istukka puun juureen

Kokkosen mukaan sairaalassa ei kysellä, mitä perheet istukalla tekevät.
– Olen kuitenkin kuullut, että istukka on voitu esimerkiksi haudata jonkin tietyn puun alle. Kiinassa istukan uskotaan antavan voimaa.
Jotkut amerikkalaiset julkkikset ovat kertoneet julkisuudessa syöneensä lastensa istukat. Kokkonen ei kuitenkaan ole kuullut tällaisesta ilmiöstä Kuopiossa. Istukan syömisen väitetyt terveyshyödytkin on tutkimuksissa todettu myyteiksi.