”Tuntuu älyttömän hyvältä olla nyt Kuopiossa”

Seppo Pääkkönen pitää siitä, kuinka Kuopion kaupunginteatterilla eri ammattiryhmätkin tekevät yhteistyötä. ”Teatterilla henki on hyvä.” Kuva: Laura Töyräs

Seppo Pääkkönen oli väsynyt Helsingin tunkkaiseen ilmapiiriin, joten hän asettui mielellään Savon sydämeen.

Teatterikärpänen puri Seppo Pääkköstä jo Kuhmon koulussa. Poikasena hän näytteli koulun näytelmissä, nuorena Riihimäen teatterin nuorisolinjalla.
– Tartunta tuli tosiaan jo pikkupoikana. Kun tajusin, että näyttelijä on ihan oikea ammattikin, niin uravalinta oli päivänselvä, Pääkkönen hymähtää.

Tällä hetkellä 61-vuotias mies vaikuttaa Kuopiossa kaupunginteatterin tuoreena kiinnityksenä. Helsingistä Kallaveden syleilyyn tie toi kesällä.
– Näin vastikään televisiossa erään haastattelun, jossa haastateltu sanoi, että uusi elämä on mahdollista 61-vuotiaana. Se osui ja upposi. Tuntuu älyttömän hyvältä olla nyt Kuopiossa.

Kuopioon Seppo päätyi tavallaan vaimonsa ansiosta. Vaimolle, Sari Paljakalle, tarjottiin vakituista tarpeistonvalmistajan ja lavastajan paikkaa kaupunginteatterilta.
– Näimme siinä mahdollisuuden ja tartuimme siihen. Kaipuuni Kainuuseen ja Savoon päin alkoi kuitenkin jo parikymmentä vuotta sitten, Seppo kertoo.
Jo 2000-luvun alussa hän sanoo olleensa väsynyt Helsingin päässä. Pääkkönen lähettikin hakemuksen Kajaanin kaupunginteatteriin, kun sinne haettiin näyttelijää. Tuolloin hakusessa oli kuitenkin pidempiaikainen tekijä, eikä hän olisi pystynyt vielä sitoutumaan Kajaaniin pysyvästi.
– Sieltä saakka kuitenkin pidin hengissä ajatusta, että vielä joskus lähden takaisin enemmän kotiseuduille päin.
Uraa Kansallisteatterissa ehti kertyä yli 30 vuotta, ja stadin nurkat on Sepon mielestä nyt nuuskittu.

Sepon sopimus Kuopion kaupunginteatterin kanssa on kaksivuotinen, jonka aikaa hän on virkavapaalla Kansallisteatterista. Tulevasta mies ei vielä tiedä, mutta pariskunta on kuitenkin ostanut Kuopiosta omistusasunnon.
– Kertoo se jotain. Helsingissä asuimme vuokralla.
Mies sanoo viihtyvänsä Kuopiossa erinomaisesti, vaikka täällä asumista onkin takana vasta muutama kuukausi. Talvi on ollut kaunis ja hyvä, mikä on mukavaa vaihtelua Helsingin vähälumisemmille talville.
– Helsingin ilmapiiri oli samanlainen kuin sen talvi; täynnä likaista lunta. Tuntui tunkkaiselle. Siksi olin niin valmis luopumaan siitä.
Seppo Pääkkösen pojat, Jasper Pääkkönen ja Pietu Pääkkönen, eivät ole vielä ehtineet vierailla isänsä luona Kuopiossa. Sepon sanoin Jasper huseeraa Amerikassa ja Pietu on pian toteuttamassa Sepon haaveen ukiksi tulosta.
– Isoisyys häämöttää jo hyvinkin lähellä. Siinä on rooli, jonka olen jo pitkään toivonut saavani täyttää.

Työkavereihinsa Kuopiossa Seppo on vasta tutustumassa. Teatterilla henki on hyvä, ja hän on pitänyt siitä, kuinka eri ammattiryhmätkin tekevät yhteistyötä.
– Nyt on toki mielenkiintoinen tilanne, kun uutta teatterinjohtajaa haetaan. Se aiheuttaa väreilyä työyhteisössä, mutta positiivisessa mielessä.
Kehitysehdotuksiakin miehellä olisi. Uusia katsojaryhmiä pitäisi saada koukutettua, ja ohjelmistoa vähän viilattua.
– Itse olen tottunut tekemään draamateatteria, kun taas Kuopiossa on ollut vallalla aika viihdepainotteinen ajattelutapa. Itse haluaisin tarjota viihteen lisäksi myös ajateltavaa, virikkeitä ja herätteitä. Klassikoitakin voisi tuoda. Mutta kaupunginteatterin kokoinen laiva ei käänny hetkessä, eikä sen tarvitsekaan.

Seppo aloittaa rosvoissa

  • Seppo Pääkkösen ensimmäinen rooli Kuopiossa on lauantaina ensi-iltansa saavassa Kolme iloista rosvoa -näytelmässä.
  • Syksyllä Pääkkönen näyttelee Stephen Kingin Piinassa.
  • Tänä keväänä teatterilla pyörii myös Annukka Blombergin ja Seija Pitkäsen käsikirjoittama, ohjaama ja näyttelemä Minna & Maria. Esitys yhdistää Minna Canthin ja Maria Jotunin elämät ja ajatukset. Ensi-ilta on 9.2.
  • Myöhemmin keväällä nähdään Mike Yeamanin Onnennumerot, joka on hulvattoman hauska komedia kadonneen lottokupongin metsästyksestä. Ensi-ilta 2.4. Sekä Federico García
  • Lorcan Bernarda Alban talo. Bernarda Alban talo kertoo matriarkasta, joka leskeksi jäätyään sulkee taloonsa viisi tytärtään viettämään suruaikaa. Ensi-ilta 10.4.