Tutkijoiden opittava julkista keskustelua

Ensi vuoden alussa Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina aloittava Tapio Määttä patisti Savon Sanomien (12.10.) haastattelussa tutkijoita aktiivisempaan viestintään.
Rehtorin mielestä jokaisen yliopistolla työskentelevän kuuluu kertoa omasta tekemisestään yliopiston ulkopuolisille. Hän kehotti väkeään esimerkiksi Twitterin käyttöön. Toimittajataustaisena miehenä Määttä ymmärtää, miten suuri merkitys viestinnällä on yliopiston arvostukselle ja menestykselle. Tutkimustyön hyöty sekä yliopiston ja tutkijan oma brändi vahvistuvat, jos tutkija osaa viestiä kiinnostavasti työstään ja havainnoistaan ulkopuolisille.
Tutkijalla on suorastaan velvollisuus viestiä työstään, sillä tieto ja osaaminen tulee saada yhteiskunnan käyttöön. Siksi omasta työstä ja oman alan tutkimustuloksista kannattaa kertoa oma-aloitteisesti ja aktiivisesti vaikkapa sosiaalisen median kanavissa tai paikallismedian palstoilla.
Itä-Suomen yliopistolla on työsarkaa kouluttaa tutkijoistaan aktiivisia viestijöitä. Kuopiolaisia tutkijoita näkyy niin Twittereissä, televisiossa kuin lehtien palstoilla aivan liian vähän. Terveysyliopistolla luulisi olevan sanottavaa.
Yliopistoväki voisi ottaa viestintäasioissa mallia vaikkapa lehtien kolumnipalstoilta tutuilta Markku Myllykankaalta, Riitta Ahoselta, Olli-Pekka Ryynäseltä ja Tapio Nurmelta. He kaikki ovat paikallismediassa ottaneet näkyvästi ja rohkeasti kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin ja laittaneet viestinnässään myös persoonaansa peliin. Mutta hekin kaikki ovat jo eläkeläisiä tai pian eläkkeelle siirtyviä.
Yliopiston on nyt korkea aika kannustaa ja kouluttaa uuden polven tutkijoistaan näkyviä viestijöitä, jotka hallitsevat niin mediaesiintymisen kuin someviestinnän.

Kirjoittaja on Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja.