Perjantaina 5. toukokuuta vietettiin KuPSin riemukasta 100-vuotisjuhlaottelua. Pelillisesti KuPS esitti kauden parastaan kyykyttämällä voittamattomana pidettyä HJK:ta numeroin 2-1. Vuosien menestysputkesta huolimatta KuPSin tulisi kehittää seuraorganisaatiotaan ja kysyä strategisesti, mitä pysyvää jää jäljelle, jos menestys sakkaisi ja pääomistaja Ari Lahti lakkaisi rahoittamasta seuraa.
Hyvässä seurakulttuurissa kannattajat ja katsojat eivät hylkää seuraa silloinkaan, kun urheilutulokset notkahtavat.
Miksi KuPSin juniorimassat taustajoukkoineen istuvat seuran katsomossa vain muutamassa huippupelissä kuten perjantain juhlaottelussa? Jotain on pielessä, jos 3 500 jäsenen ja 2 000 juniorin seurassa liigapelissä voi olla alle 2 000 katsojaa.
Arvostaako seura itsekään ottelutapahtumaa, jos junioreiden harjoitukset pyörivät yhtä aikaa, kun KuPSin liigajoukkueet esiintyvät Väre Areenalla?
Kuopiolaistaustainen, Helsingissä asuva hallintojohtaja Hannu Lappi on vakiokasvo KuPSin peleissä. Lappi on omassa työssään vastannut 2 000 työntekijän arvojen ja strategian valmistelusta. Viikkosavo kysyi Lapilta, miten hän näkee 100-vuotiaan KuPSin seurayhteisönä.
– KuPSilla on valtakunnallisesti vahvempi brändi kuin kuopiolaiset itsekään tunnistavat. KuPS teki hiljakkoin erinomaisen brändi- ja arvouudistuksen, joka kiteytyi sloganiin: ”Tänään perhe, aina perhe”. Tämä lausahdus velvoittaa, että voitot ja tappiot jaetaan yhdessä. Hyvässä perhedynamiikassa vallitsee tasavertaisuus. Tasa-arvoa KuPS toteuttaa tekemällä Suomen parasta työtä naisjalkapallon hyväksi. Naisjalkapallo on tulevaisuuden juttu, jonka ovat oivaltaneet eurooppalaiset suurseurat, sanoo Lappi.
Tasavertaisuutta edistää myös KuPSin rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Hannu Lappi pitää hyvänä yrityksenä rakentaa seuratoiminnan euromääräistä arvoa laskeva mittari. KuPS on osallistunut UEFA SROI -tutkimukseen, jolla on mitattu seuratoiminnan yhteiskunnalliseksi säästöksi miljoonia euroja vuositasolla.
– Hyvässä seurakulttuurissa otetaan huomioon eri sukupuolet, perheet ja terveys- ja kasvatustavoitteet. Muutamat ikävät uutiset seuran sisäisistä ristiriidoista viestivät, että seura ei ole kaikin osin yhtenäinen. Toivon, että tällaiset usein muutamasta henkilöistä lähtevät jännitteet opitaan purkamaan seurassa.
Junioritoiminnasta pitäisi kehittää sujuva polku akatemiajoukkueesta liigaan.
– Euroopassa akatemiajoukkueet pelaavat usein samana päivänä kuin liigajoukkueet vastakkain sarjaansa. Tällöin säästetään logistisissa kuluissa. Isot rosterit, toipilaat ja nuoret pelaajat voidaan integroida osaksi liigaa ja tehokasta pelaajien liikkumista suurempiin liigoihin.
Lappi pitää kiinnostavana Saksan mallia, jossa tavalliset jäsenet omistavat seuran ja kokevat seuran omanaan.
– Itse sitouduin KuPSiin jo vuonna 1966, kun keltamustat voittivat SM-mestaruuden. Jo lapsena kannoin ylpeästi KuPS-verkkareita ja nykyisinkin sonnustaudun Helsingissä tunteella KuPSin pipoon ja huiviin, kuten niin moni muukin pääkaupunkiseudulla. Surullista, että Kuopio ei saa kehitettyä stadionin surkeita olosuhteita kaupungin kansainvälisimmässä ilmiössä.