Urheiluseurat kirkastavat kaupungin imagoa

Kuopion markkinointijohtaja Kirsi Soininen nauttii KalPan Ruusteri-hahmon seurassa lauantain toritapahtumasta yhdessä noin 2000 kuopiolaisfanin joukossa. ”Urheilumenestys nostaa tunnelatauksen äärimmilleen ja vahvistaa kaupungin yhtenäisyyttä.”

Markkinointijohtaja: ”Urheiluseurat ehkäisevät kiusaamista, edistävät hyvinvointia ja vaikuttavat jopa muuttopäätöksiin.”

Viikkosavo kysyi kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soiniselta, mikä merkitys KalPan finaalisarjalla ja yleensä urheiluseurojen menestyksellä on kaupungin imagoon.

Soininen kiteyttää Kuopion tunnettavuuden pikaisesti neljään tekijään: Puijon torniin, toriin, kalakukkoon ja urheiluseuroihin.

– Urheiluseuroja kohtaan tunnetaan vielä poikkeuksellisen voimakasta tunnelatausta. Kyllä muun muassa KalPa ja KuPS ovat isoja kaupungin imagollisia tekijöitä. Tiedämme, että jotkut ihmiset tekevät jopa muuttopäätöksen tunnettujen urheiluseurojen ja urheiluilmiöiden perusteella, sanoo Soininen.

Vahvistavat yhteisöllisyyttä

KalPan tarina on hieno osoitus, miten urheiluseurat jakavat kollektiivista iloa kaikille savolaisille ympäri Suomea.

– Pidän näkyvyyttä tärkeämpänä sitä, että urheilujuhlat ja mitalitaistelut vahvistavat paikkakunnan ja savolaisten yhteisöllisyyttä. Koko valtakunnan seuraamat finaalit jättävät jälkeensä ikimuistoisia ja nostalgisia hetkiä. Toki urheilu tuo kaupungille myös runsaasti media-aikaa ja palstamillimetrejä.

Kaupunki on tehnyt useiden urheiluseurojen kanssa myös vastikkeellisia sopimuksia. Sopimukset eivät perustu hetkelliseen menestykseen ja taustalla on väestön hyvinvoinnin edistäminen.

Kaupunki antaa joko rahaa tai alennuksia harjoitusvuoroista, jos seurojen pelaajat sitoutuvat esimerkiksi kiusaamisen vastaiseen tai hyviä elämäntapoja edistävään kampanjointiin ja roolimalleiksi.

– Mallimme on melko ainutlaatuinen Suomessa ja olen kertonut siitä muun muassa Kuntaliiton julkaisuissa. Esimerkiksi KalPan, KuPSin, Lekan ja Welhojen kanssa meillä on sopimus, jossa seurat ovat sitoutuneet kiusaamisen vastaiseen kampanjointiin. Pelaajat vierailevat muun muassa kouluissa.

Liikaa kilpaurheilun ehdoilla

Soininen näkee seurojen junioritoiminnassa kuitenkin yhden puutteen. Junioreissa mennään hänen mukaansa vielä liikaa kilpaurheilun ehdoilla. Toisaalta Soininen toteaa, että huippu-urheilu myös nostaa harrastajamääriä.

– Jos pelaajat eivät mahdu junioreiden edustusjoukkueisiin, he jäävät liian helposti kokonaan ulos toiminnasta. Yhteisenä tavoitteena pitäisi olla kaikille sopivat korttelisarjat ja höntsä-pelit. Valitettavasti iso joukko nuorista ei liiku juuri lainkaan.

Soininen myöntää, että Kuopio on jäänyt monien lajien olosuhdeasioissa jälkeen muista isoista kaupungeista. Liikunta-astetta voitaisiin olosuhteiden parantuessa lisätä edelleen. Tosin useat liikuntahankkeet ovat jo suunnittelupöydällä kuten Keskuskentän stadion ja Neulaniemen luolastojen sisäpelihalli.

Yhteisöllisyys muuttuu rahaksi

Modernista urheiluseurojen sponsoroinnista on tehty useita selvityksiä. Soininen ottaa esimerkiksi englantilaisen jalkapalloseuran, Evertonin.

Evertonilla on olemassa yli 50 yhteiskunnallista hanketta. Heidän kausikortti- ja ottelulippumyyntinsä on toteutettu siten, että vahvan yhteisöllisyyden ansiosta lippujen ja kausikorttien myyntiin ei juuri vaikuta urheilullinen menestys.