”Valkeisessa uiminen on omalla vastuulla”

Koiria lenkkeilyttämässä ollut Jenna kertoo, että voisi uida Valkeisenlammessa, sillä ympäristö on kuitenkin siisti. Kuva: Jutta Jauhiainen

Aikaisempina vuosina lammessa on tavattu järvisyyhyä. Kaloille lampi tarjoaa hyvät elinolosuhteet.

Lämpimien kelien saavuttua keskustan Valkeisenlammella näkee paljon uimareita. Lapset hyppivät veteen laiturilta tai kahlaavat hiekkarannassa. Vuosien saatossa Valkeisenlammen vedenlaadusta on kuitenkin kiertänyt monenlaista huhua, kuten että siellä uineet ovat saaneet syyhyn.
Viikkosavo saikin juttuvinkin selvitellä, onko Valkeisenlampi oikeasti uima- ja kalastuskelpoinen. Lukija itse ei lähtisi kastelemaan varpaitaan lammen veteen ja kummastelee, miten monet kuitenkin uivat lammessa.

KYSYIMME asiaa kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiaiselta.
– Yleisellä tasolla Valkeinen on uinti- ja kalastuskelpoinen. Mutta onhan siellä aikaisempina vuosina tavattu järvisyyhyä, joten sanoisin, että uiminen on omalla vastuulla, Jauhiainen kommentoi.
Järvisyyhyn eli uimarinkutkan aiheuttaa vesilintujen loinen, mikroskooppisen pieni imumato. Imumato tunkeutuu ihon pintakerrokseen, jolloin osa saa siitä ikään kuin allergisen reaktion. Järvisyyhy oireilee kutiavina, punaisina näppylöinä.

JAUHIAINEN sanoo, että tällä hetkellä Valkeisenlammen vesi on levien suhteen hyvässä kunnossa.
– Nyt jännittää se, lämpenevätkö ilmat ja vedet kuinka nopeasti ja paljon. Lämpimät kelit tuovat sitten mahdollisuuden levien kukkimiselle.
Jauhiainen muistaa, että viime kesä oli levätilanteen suhteen hyvä. Viileällä ilmalla levätilanne pysyi kurissa.
– Mutta vuonna 2010, asuntomessukesänä, oli pitkä hellekausi. Tuolloin rihmamaista viherlevää oli todella runsaasti.
Tuona kesänä viherlevää kerättiin pois Valkeisenlammesta oikein imuauton voimin. Viherlevä on vaaratonta, mutta rumannäköistä.
– Ei se ole myrkyllistä, mutta aika niljakasta.

HUHTIKUUN viimeisenä viikonloppuna Valkeisenlammen jäältä löydettiin vainaja. Jauhiainen sanoo, ettei se ole vaikuttanut vedenlaatuun.
– Erittäin harmillinen tapaus, mutta vedenlaatuun se ei ole vaikuttanut. Ruumis oli lammen jäässä kylmänä vuodenaikana, siis käytännössä pakastettuna, joten siitä ei ollut haittaa vedenlaadulle.
Valkeisenlampea on hapetettu jo 1980-luvulta lähtien lammen rehevöitymisen estämiseksi. Hapettaminen on välttämätöntä, sillä sen lopettaminen aiheuttaisi isoja riskejä lammen kunnolle.
– Lammen pohjasedimenteissä on fosforia. Jos lammen pohjakerrokset menevät hapettomiksi, fosfori alkaa liueta.
Jos sen jälkeen lammen ravinteikas alusvesi pääsee nousemaan pintakerroksiin, on luotu otollinen alusta leväkukinnoille.
– Eli hapetuksella pyritään myös pitämään leväkukintoja kurissa. Muuten lampi ei oikeastaan vaadi hoitotoimenpiteitä.

TILAVUUDELTAAN 520 000-kuutioiseen lampeen laskee parhaillaan viisi hulevesiviemäriä. Jauhiainen ei tiedä tarkkaan, muuttuuko tilanne rakentamisen myötä.
– Nythän entisen sairaanhoito-oppilaitoksen kohdalle Valkeisen rantaan rakennetaan uutta aluetta; Malmgrenin rantaa. En osaa tarkkaan sanoa, vaikuttaako se hulevesiviemäreiden määrään.

KALOJEN elinolosuhteet Valkeisella ovat hyvät, jopa keskimääräistä paremmat, lammen hapettamisen ansiosta.
– Lampeen on istutettu vuosittain kirjolohia, tänäkin keväänä noin 300–500 kiloa. Lisäksi siellä on peruskaloja, kuten ahventa ja haukea. Ja sampea, monikäyttömetsuri Auvo Lempinen luettelee.

Keskustan Valkeisenlampi:

  • Valkeisen vesipinta-ala on 9,8 hehtaaria.
  • Lammen keskisyvyys on 5,5 metriä.
  • Suurin syvyys 9 metriä.
  • Tilavuus 520 000 kuutiometriä.
  • Valkeiseen laskee 5 hulevesiviemäriä.