Valokuvaaja ikuisti ikkunoita aikakauteensa

Victor Barsokevitsch oli Kuopiossa myös aktiivinen järjestötoimija ja kunnallispoliitikko. Kuva: Victor Barsokevitsch/KUHMU

Victor Barsokevitschin nimi lienee kuopiolaisille tuttu. Mutta kuinka eteläsuomalaisesta konttoristista tuli Kuopion ehkä historiallisesti merkittävin valokuvaaja?

Victor Barsokevitschin maankuulun valokuvaamon tarina alkoi Kuopiossa aikana, jolloin Victor Barsokevitsch (1863–1933) itse eli konttoristina Helsingissä, todennäköisesti autuaan tietämättömänä siitä, että hän koskaan tulisi pitämään kameraa kädessään.

Tarinan päähenkilö tuossa vaiheessa oli Adèle Sallin (1857–1944), oikealta nimeltään Adelaide Sallinen. Hän perusti valokuvaamon nykyisen Puijonkadun kulmaan vuonna 1881. Vuonna 1887 hän meni naimisiin Victor Barsokevitschin kanssa, ja ajan tapaan naisen liikeyritys siirtyi hänen miehensä nimiin.
– Ei Victor siinä vaiheessa tiennyt valokuvauksesta tuon taivaallista. Ilman Adèlen ammattitaitoa, kokemusta ja, ennen kaikkea, perintörahoja Victorista ei koskaan olisi tullut valokuvaajaa, Victor Barsokevitsch -seuran puheenjohtaja Jussi Tuovinen arvelee.

Sallinin ateljeessa oli edeltävänä kesänä sattunut tulipalo, joka oli tuhonnut hänen koko negatiiviarkistonsa. Nyt Barsokevitschin valokuvaamo rakennettiin uudelle tontille, Kuninkaankadun ja nykyisen Minna Canthin kadun kulmaan. Vuonna 1893 ateljee paloi jälleen, ja samalle paikalle rakennettiin uusi puinen asuin- ja ateljeerakennus, joka on edelleen pystyssä.
– Valokuvaamon toiminta oli ajassaan ainutlaatuista, se ei tyytynyt muotokuvaukseen. Victor avustajineen kulki kameran kanssa kaikkialla ja dokumentoi monipuolisesti oman aikakautensa elämää, Tuovinen hehkuttaa.

Victor tosiaan näyttää kuvanneen kaikkea: sen tiedämme hänen harvinaislaatuisesta perinnöstään eli 70 000 negatiivin ja niihin liittyvän dokumentoinnin kokoelmastaan. Kuopiosta lähtiessään Barsokevitschit antoivat tuon kokoelman Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle, josta se päätyi Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmiin.

Aikansa matkailunähtävyydet olivat Victorin suosimia kuvauskohteita: Edustettuna säilyneissä kuvissa ovat muun muassa Väinölänniemi, Puijo upeine maisemineen sekä Kuopion satama. Hänen kuviensa kautta voi kurkistaa myös kuopiolaisten tehdastyöläisten arkeen aina Hallmanin tulitikkutehtaalta Kuopion meijeriin. Aikansa uutuuksina valokuvaamo tuotti myös teatteri-, lehti- ja mainosvalokuvia.
Ulkona kuvaaminen kuitenkin tyssäsi, kun Victor vuonna 1902 loukkasi jalkansa, joka jouduttiin amputoimaan. Loukkaantuminen tapahtui todennäköisesti metsästysretkellä, vaikka Victorin vaitonaisuus asiasta saikin aikaan villejä huhuja aseiden kätkemiseen liittyvästä onnettomuudesta.

Victor oli Kuopiossa myös aktiivinen järjestötoimija ja kunnallispoliitikko. Sortovuosien aikana hän oli mukana urheiluseuraksi naamioidun vastarintaliike Voimaliiton toiminnassa, mitä tosin on Tuovisen mukaan jälkeenpäin liioiteltu.
– Kyllä hänet silti jollain tavalla koettiin yhteiskunnalliseksi riskiksi, tuskin häntä muuten olisi karkotettu Siperiaan lähes vuodeksi ensimmäisen maailmansodan aikana.

Vuonna 1927 Victor ja Adèle Barsokevitsch jättivät valokuvaamisen ja muuttivat Helsinkiin. Valokuvaamon he myivät apulaiselleen Greta Mieloselle, ja rakennus tontteineen myytiin yksityiselle kiinteistöyhtymälle. Myöhemmin se siirtyi kaupungin omistukseen. Nyt rakennuksessa toimii Victor Barsokevitsch -seuran ylläpitämä VB-valokuvakeskus, jossa on vaihtuvien näyttelyiden lisäksi esillä Barsokevitsch-aiheinen pysyvä näyttely Adèlen salonki.
– Olemme pyrkineet säilyttämään sisustuksessa Victorin aikaista tunnelmaa. Kyllä siellä joskus pimeänä syysiltana yksinään puuhastellessa tulee kuunneltua, että ovatko nuo Victorin ja Adèlen askelia, Tuovinen paljastaa.

Lähteet: Valokuvaaja Victor Barsokevitsch 1863–1933. Toimittanut Pirjo Jantunen. Julkaisija Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 2010.
Pulkka: Pohjois-Savon muisti verkossa. Ylläpitäjä Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo