Vanha valokuva pelasti koristemaalaukset

Kaupungintalon rakennuspaikaksi päätettiin 1.12.1875 Kauppatorin pohjoisreuna. Kolme valtuutettua kuitenkin valitti päätöksestä, sillä he uskoivat, että siellä kaupungintalo olisi liian syrjässä. Kuva: Victor Barsokevitsch/KUHMU

Kaupungintalon sijaintia kritisoitiin liian syrjäiseksi.

Kuopion kaupungintalo on yksi 1800-luvulla rakennetuista uusrenessanssia mukailevista kaupungintaloista.
– Sen valinta vuonna 2009 yhdeksi Suomen kauneimmista kunnantaloista kertoo mielestäni, että kaupungintalojen kaupunkikuvallinen merkitys ei ole pienentynyt, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Mikko Paalanen sanoo.

Ennen Kuopion toria hallitsevan kaupungintalon rakentamista kaupungin raatihuone sijaitsi vuokratuissa tiloissa Etelä-Vuorikadulla. Kaupungintalon rakentamista ehdotti kauppias Robert Rissanen.
– Asetus kaupunginhallinnoista tuli voimaan 1875, ja silloin oltiin Kuopiossakin toiveikkaita uuden kaupungintalon rakentamisesta.

Kaupungintalon rakennuspaikaksi päätettiin 1.12.1875 Kauppatorin pohjoisreuna. Kolme valtuutettua kuitenkin valitti päätöksestä, sillä he uskoivat, että siellä kaupungintalo olisi liian syrjässä.
– Nykyinen paikka varmistui niinkin myöhään kuin 1878. Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon saatiin neljä ehdotusta.

Kilpailun voitti insinöörikapteeni Alexander Thesleff, mutta suunnitelma ei osoittautunut toteuttamiskelpoiseksi. Piirustukset teetätettiin arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmillä, joka suunnitteli kolmikerroksisen kaupungintalon. Sen ensimmäisessä kerroksessa oli toria kohti suunnattuja kauppoja.
– Tämä suunnitelma osoittautui liian kalliiksi, joten yksi kerros vähennettiin. Monivaiheisessa suunnittelussa olivat mukana myös suunnittelukilpailussa toiseksi sijoittunut arkkitehti Ferdinand Öhman ja nikkarimestari Alexander Saurén.

Senaatti vahvisti piirustukset vuonna 1882, Kuopion kaupungin 100-vuotisjuhlavuonna. Rakennustöitä johti arkkitehti Josef Stenbäck ja valmista tuli vuonna 1885. Rakennuksessa aloitti hallinnon virastoja, valtuuston tiloja, maistraatti, raastuvanoikeus sekä toisessa kerroksessa sijainnut ravintola, joka kuitenkin lopetti toimintansa jo vuonna 1890. Tilalle tuli kansankirjasto ja lukusali. Poliisi ja palolaitos toimivat rakennuksessa vielä 1920-luvulla.
– Kaupungintalot ja niiden edeltäjinä raatihuoneet ovat usein olleet monikäyttöisiä. Esimerkiksi Rauman vanhalla raatihuoneella toimi myös palokunta, Paalanen kertoo.

Kaupungintalo sai kellon vuosisadan vaihteessa ja julkisivupeileihin tuli kirjoitukset, jotka ovat peräisin kuopiolaissyntyisen runoilijan A. Oksasen runosta ”Porthanin kuvapatsaan paljastettua”. Vasemmalle, raastuvan kohdalle, tulivat sanat ”Oikeus kansaa ohjelevi” ja itäpuolelle, valtuuskunnan päätyyn, sanat ”Vapautta laki vartioivi”.

Kaupungintalolle tehtiin uudistustöitä ja korjauksia vuodesta 1913 alkaen, minkä seurauksena alkuperäiset koristemaalaukset peittyivät yksiväristen maalipintojen alle. Ne restauroitiin peruskorjauksen yhteydessä vuosina 1977-78. Esimerkiksi juhlasalin maalaukset vastaavat nyt alkuperäistä.
– Idea syntyi, kun arkkitehti Matti Höytyä vieraili Kuopion museon näyttelyssä ”Vanhaa Kuopiota”. Siellä oli esillä Victor Barsokevitschinin vuonna 1910 ottama kuva Kuopion orkesterista, ja kuvan taustalla näkyivät nuo koristemaalaukset.

Kaupungintalon laajentamista suunniteltiin vuosikymmenten saatossa useaan otteeseen, ja sen yhteyteen kaavailtiin jopa konsertti- ja teatteritaloa. Myös tuolloin järjestettiin kilpailu, jonka voitti Alvar Aalto. Laajennuksia ei kuitenkaan toteutettu, joten julkisivut ovat säilyneet lähes muuttumattomina.
– Kaupungintalo on kenties aina hallinnut torimaisemaa, ja vaikka ympärillä avautuva miljöö on täyttynyt vuosisadan ajan kerrostaloista, on vanha kaupungintalo yhä edelleen alueensa maamerkki, Paalanen tiivistää.

Lähde: Riekki, Helena. Kuopion Kaupungin Rakennushistoria: Kaupungin Rakentamisvaiheita Vuodesta 1875.