Voisiko Kuopion alijäämän korjata lottovoitolla?

Viikkosavo selvitti, saako kunta uhkapelata. Potti voisi kuitata kaupungin alijäämän. Kuvituskuva: Tuire Punkki

Viikkosavo selvitti, kannattaisiko Kuopion laittaa vetämään Eurojackpot-vakiorivi.

”Nyt tulee alijäämää – Savon kunnille tarvittaisiin uusi Siilinjärven jättipotti.” Näin otsikoi Savon Sanomat viime viikolla Kuopion kaupungin alijäämäisestä talousarviosta.
Otsikon innoittamana Viikkosavo päätti ottaa selvää, voisiko Kuopion kaupunki laittaa loton vetämään ja hyvällä tuurilla kuitata alijäämän muhkealla voittorahalla.

Vastauksen tähän kaikki talousongelmat ratkaisevaan ehdotukseen antoi kaupungin talousjohtaja Pauliina Pietikäinen. Hän tosin ”lannisti” innostuneen ajatuksen heti kättelyssä kylmällä todellisuudella ja esimerkillä elävästä elämästä.
– Vuonna 2013 Pukkilan kunnassa oli varattu kunnan talousarvioon 14 vuodelle määräraha viikoittaista lottoa varten. Kuntaliiton lakimiehet ottivat siihen äkisti kantaa, ja ilmoittivat, ettei niin voi tehdä. Sen jälkeen kun Pukkilassa saatiin tämä tieto, he keksivät toisen ratkaisun ja pitivät hetken yllä vapaaehtoista talkoolottoa, jolla kunta jopa voitti muutaman satasen.
Kuntaliiton lakimiesten viesti on kuitenkin selvä: Kunta ei voi lotota tai uhkapelata. Pietikäinen sanoo, että se on spekulatiivista taloudellista toimintaa, joka ei kuulu kunnan toimialaan.

Mutta, entäs jos esimerkiksi joku näistä Siilinjärven lottovoittajista heittäytyisi höveliksi ja lahjoittaisi kunnalle pari saturaista? Tai joku jättäisi muhkean perinnön?
– Kunnalle saa antaa lahjoituksen tai jättää perinnön. Isojakin perintöjä on tullut eri kuntiin. En tosin ole koskaan törmännyt sellaiseen, että joku olisi jättänyt kunnalle kohdentamattoman perinnön eli perinnön, jolle ei ole esitetty käyttötarkoitusta. Mutta se on mahdollista ja kunta saa ottaa sen vastaan.

Jos perintö tai lahjoitus tulee kohdentamattomana, niin kuka sen käytöstä päättää? Ei kai yksin Iso J eli kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen?
– Jos perinnölle tai lahjoitukselle ei ole osoitettu kohdetta, silloin kaupungin- tai kunnanhallitus päättää, mihin raha käytetään. Kunnalle saa aina lahjoittaa ja lahjoitus voi olla esimerkiksi vaikka kiinteistöjäkin, mutta joskus kunnissa joudutaan miettimään, mitä otetaan vastaan. Ja esimerkiksi perillisittä kuolleiden henkilöiden kohdalla, kunnille tulee valtionkonttorin kautta ilmoitus ja kunta saa oikeuden hakea perintöä, mutta siinä pitää aina ilmoittaa perinnön käyttötarkoitus. Ja se harvoin myöskään tulee täysmääräisenä kunnalle.

Pietikäinen kuitenkin muistuttaa, että Siilinjärven kaltainen voittopotti yleensä piristää koko alueen elinkeinoelämää, koska ihmisillä on tapana kuluttaa.
– Etenkin kun on noin iso summa ja vielä niin monelle henkilölle jakaantuneena.