Vuonna 2020 puheenaiheeksi nousevat energiayhtiö ja koulusäästöt – Viikkosavo kysyi lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä alkavasta vuodesta

Viikkosavo kysyi lautakuntien puheenjohtajilta, mitkä asiat nousevat tänä vuonna puheenaiheeksi.

Kuopion Energian kohtalo on kuuma peruna Kuopiossa. Kuluvan vuoden puheenaiheiksi nousevat myös koulujen säästöt näkkileipäkuureineen, moottorikelkkareitit, isot kaavahankkeet, ja se miten rahat ylipäätänsä riittävät.
Viikkosavo pyysi kommentteja omistajaohjausjaoston ja viiden lautakunnan puheenjohtajilta.
Omistajaohjausjaoston puheenjohtajan Allu Koskisen (kok) mielestä on erittäin tärkeää, että Kuopion energiapolitiikasta tehdään laajamittainen selvitys.
– Kuopion Energia on Kuopion kaupungin suurin yksittäinen omaisuuserä mikä meillä on, joten kiireellä ei kannata tehdä päätöksiä, Koskinen sanoo.
Koskinen ei ota kantaa siihen, pitääkö Kuopion Energia pitää Kuopion kaupungin omistuksessa.
– Tehdään ensin selvitys ja puntaroidaan sitten vaihtoehtoja.

Puhetta riittää myös moottorikelkkareiteistä. Kuopiossa moottorikelkkareitistön virallistaminen välille Juurusvesi–Suuri-Pieksä on edelleen vailla lopullista sinettiä. Muitakin reittiosuuksia tulee käsittelyyn.
Tahkolle ajettavan moottorikelkkareitin virallistaminen on kestänyt kauan ja kohdannut paljon vastoinkäymisiä.
– On kyllä joo. Vaikealta se näyttää, ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen (kesk) myöntää.
Reitistön laatiminen alkoi maakunnallisena hankkeena ja sitä on tehty jo kahden vuosikymmenen ajan.
Peiponen ei osaa sanoa, saadaanko hanketta maaliin vielä tänäkään vuonna.
Hän perustelee kelkkareitistön virallistamista muun muassa villin kelkkailun vähenemisellä.
Peiponen sanoo, että lautakunnan jäseniä on painostettu asian tiimoilta.
– Pitkiä puheluita olen joutunut illan kähmässä käymään.
Kelkkareitistön virallistamisen jälkeen olisi vuorossa kelkkareitin alle jäävän metsämaan korvausneuvottelut.
Lautakunnassa keskustelua herättävät myös maa-ainesluvat, naapuruston väliset aidanrakentamiset, ja uusien asuma-alueiden kaavoittaminen.

Kahden prosentin leikkaukset opetustoimessa huolestuttavat kasvun- ja oppimisen lautakunnan puheenjohtajaa Pekka Niirasta (kok).
Lautakunta ei vielä ole hyväksynyt käyttösuunnitelmaa, jossa tarkemmin määritellään säästökohteet, jotka otetaan käyttöön elokuun alusta lähtien.
– Mennään vielä vähän sokkona, Niiranen myöntää.
Joka tapauksessa säästöt kohdistunevat muun muassa koulunkäyntiavustajiin.
– Se tarkoittaa myös opettajien vähentämistä. Se on OAJ:n käsitys. He tuntevat asian aika hyvin.
Kohua on synnyttänyt Kuopion koulujen siirtyminen vuoden alusta leipätarjoilussa pelkkään näkkileipään.
– Virkamiehet miettivät mistä rahat kaavitaan säästöihin. Päiväkodeissa saa oikeata leipää, niin olen ymmärtänyt.
Näkkileipäkuuri tuo kaupungille noin 50 000 euron vuotuiset säästöt.
Koko Kuopiota koskeva kouluverkkokeskustelu käynnistyy myös.
– Kyllä se varmaan alulle pannaan.
Erityistä huolta aiheuttaa ydin-Kuopion perusopetuksen suuret luokkakoot. Muun muassa Pyörön, Pirtin ja Martti Ahtisaaren koulut ovat olleet helisemässä suuren oppilasmäärän vuoksi. Jos ja kun tarvitaan väistötiloja, niin mihin sitten mennään.
Niiranen pitää tähän asti toteutettua koulujen korjaamista hallitsemattomana.
– Kokonaisuus on kartoitettava. Nyt mennään kohde kerrallaan.

Savilahden rakentaminen ja Kuopionlahden kaava. Kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk) arvioi, että etenkin jälkimmäinen nousee keskusteluun.
– Jos Kuopionlahden hotellihanke etenee kaavaehdotukseksi, niin varmasti se herättää keskustelua.
Eskelinen veikkaa, että hotelliasia tullee lautakunnan käsiteltäväksi vielä tänä vuonna.
Puhetta riittänee myös nopeuksien alentamisesta ruutukaava-alueella. Tavoitteena on alentaa nopeuksia 40:sta 30:aan kilometriin tunnissa.
– On harkinnassa, että tämä asia tulee lautakuntaan.
Myös melun vähentämistä kaupungin sisääntuloväylillä kuten Tasavallankadulla mietitään.
Se olisi mahdollista alentamalla nopeuksia nykyisestä 60:sta 50:aan kilometriin tunnissa.

Riittävätkö rahat kaikkeen, miettii perusturva- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Neeta Röppänen (sd).
Toisaalta palvelut ovat usein lakisääteisiä.
– Pääviesti on, että kehittämistä tapahtuu monella eri osa-alueella.
Perhekeskushanke on yksi tärkeimmistä. Ja se, miten henkilökuntaa saadaan kaupungin terveyspalveluihin.

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa halutaan edistää lasten ja nuorten hyvinvointia.
Lautakunnan puheenjohtaja Liisa Pietikäinen (vihr) sanoo, että työtä lasten ja nuorten hyväksi aiotaan tehdä yksissä tuumin.
– Uusien toimintamallien ja palveluiden kehittäminen yli palvelualueiden on yksi tapa viedä asioita eteenpäin.

Kommentti: Ruisleivän voi palauttaa, energiaomistusta ei

Juha Thitz

Kunnallispolitiikan kestoaihe oli ennen koiravero. Nyt kun sitä ei enää missään peritä, ei Kuopiossakaan, löytyy muita keskustelun aiheita.
Kuopion koulutoimeen saatiin säästöjä näkkileivän avulla. Uusi vuosi alkoi koululaisilla ilman ruisleipää. Säästöt tästä noin 50 000 euroa vuodessa.
Isommista rahoista on kyse Kuopion Energian kohdalla.
Täytyykin kysyä, miksi Kuopion Energia pitäisi myydä minnekään tai kenellekään? Yhtiö kannattaa pitää kokonaisuudessaan Kuopion kaupungin omistuksessa, sillä se on tuottoisa yhtiö.
Miksi pitäisi myydä edes pieniä palasia? Muistetaan miten aikanaan kävi Savon Voimalle.
Jos myöhemmin valmistuvissa selvityksissä käy ilmi, että pitäisi myydä, niin on kysyttävä, kuka tai ketkä siitä hyötyvät?
Ruisleipä voidaan palauttaa koululaisten syötäväksi, mutta Kuopion Energiaa ei saa enää takaisin, jos sen omistus humputellaan maailmalle.