”Yritin pitää itseni järjissä ja yrityksen pystyssä”

Leea Kuoppa alkoi pyöräillä harrastaa hikiliikuntaa, kun koronakurimus oli pahimmillaan.

Yrittäjä Leea Kuopan kassa ammotti tyhjyyttään. Koronakriisin pahimpaan aikaan myrsky ruhjoi vielä hänen kotinsa rantasaunan.

Yrittäjä Leea Kuopalla on kolme alusvaatemyymälää, yksi Kuopion keskustassa, Matkuksessa ja Jyväskylässä. Koronakevät murskasi Leean yrityksen talouden. Kun tulot olivat nollilla, samaan aikaan jäät rusikoivat perheen saunarakennusta.
– Terveys tulee aina ensimmäisenä, mutta heikossa taloustilanteessa ei tahdo kestää enää ylimääräisiä yllätyksiä, huokaa Kuoppa.

Kriisi antoi varoitussignaalin jo helmikuussa. Tavallisesti tuohon aikaan kauppaan asteli iloisia asiakkaita lomafiiliksissä. Naiset kävivät sovittelemassa bikineitä etelän reissuille. Koronauutisten vuoksi etelän matkat tyssäsivät. Maaliskuussa Suomi sulkeutui täysin. Leea ja hänen työntekijänsä katselivat kauppakeskuksen tyhjiä liikehuoneistoja. Matkusta alettiin vältellä. Kuopion keskustasta tuli maaliskuussa aavekaupunki.
– Firmaan ei tullut enää tavaraa eikä asiakkaita. Täytin maaliskuussa 50 vuotta. Normaalisti olisi juhlittu pyöreitä ystävien kanssa ja nostettu iloisesti maljoja. Nyt juhlat jäivät pitämättä. Korvauksena aion juhlia 51-vuotispäiviä, jos korona olisi silloin nujerrettu.

Huhtikuussa ahdistus oli maksimissaan. Kriisin kestosta ei ollut mitään tietoa. Yrityksen kiinteät kulut juoksivat, työntekijät olisi pitänyt jo lomauttaa ja kaksi liikettä sulkea. Leea itse päivysti palkatta H-tavaratalon liikkeen hiljaisuudessa ja päässä takoi masentavia kysymyksiä. Näinkö turvatonta on yrittäminen? Onko yrittämisessä mitään mieltä?
Onnetonta tilannetta pahensivat yksityiselämän koettelemukset. Armoton luonto teki silppua perheen rantasaunasta.
– Myrskyjäät liikkuivat niin paljon, että ne heivasivat betoniin valetun, tuhansia kiloja painavan laiturimme päin saunarakennusta. Rönön kodin saunan terassin laudat menivät poikki kuin hammastikut ja saunan jalat katkesivat.

Leea joutui kestävyytensä äärirajoille. Miten oma pää ja yritys pysyvät pystyssä. Henkistä romahdusta ja talouden kauhukuvia hän päätti torjua sykeliikunnalla. Kunnosta huolehtiminen ei maksa mitään ja olihan vaikeina aikoina vapaa-aikaa enemmän kuin ennen.
– Poikani oli joutunut viisi vuotta sitten vakavan sairauden vuoksi vuodeksi pyörätuoliin. Silloin havahduin, että elämässä voi tapahtua mitä vain ja meiltä voidaan ottaa kaikki pois millä hetkellä hyvänsä. Vaikeasta kokemuksesta sain voimaa myös koronakriisiin.

Lomautetut työntekijät ymmärsivät, että vika ei ole työnantajassa. Lomautettu tiimi kesti ja Kuopio alkoi avautua kesäkuussa. Leea ja hänen työntekijänsä tunsivat suurta helpotusta, kun liikkeet jälleen avattiin ja ihmisiä alkoi valua taas kauppoihin. Leea sanoo suhtautuvansa syksyyn hennon toiveikkaasti.
-Olen tästä kesästä todella onnellinen, mutta parilla hyvällä kuukaudella ei kuitenkaan vielä paikata menetyksiä. Surkuttelu ei auta, mutta aika ajoin pelottaa, jos maahan iskee koronan toinen aalto. Kohtalotovereita on muissakin yrityksissä. Iso kiitos kärsivällisille työntekijöilleni ja vuokranantajille, jotka joustivat, kun kassa oli typötyhjä.

Kriisit ovat karaisseet Leeaa. Ulkoista maailmaa ei voi aina hallita, mutta onnellisuuden voi säilyttää, jos on sisäisesti vahva.
– Jos ihminen on tarpeeksi vahva ja sisäisesti kunnossa, sopeutuu hän koviinkin koettelemuksiin. Itsensä soimaaminen vain pahentavat tilannetta. On kysyttävä, mitä on tehtävissä, kun maailma alkaa ulkoisesti murtua. Onnettomuudet voivat olla opetuksia.

Pohjois-Savon yritysten suhdanneodotukset kohonneet

  • Yritysten suhdannetilanne Pohjois-Savossa koheni kesän aikana: tammikuun saldoluku oli -4, huhtikuussa -59 ja nyt heinäkuussa -35.
  • Suhdanneodotukset näyttävät jo paremmilta, tammikuussa saldoluku oli -5, huhtikuussa -61 ja heinäkuussa -14.
  • Heinäkuussa kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi suhdanteiden pysyvän samana ja enää 24 % ennakoi suhdannenäkymien huononevan ja 10 % odotti paranemista.
  • Pohjois-Savon yritysten suhdannenäkymät ovat lähellä koko maan keskiarvolukuja.
  • Lähde: EK:n suhdannebarometri