Kiertelemättä Työmarkkinat sekaisin – Suomi potee sekä työvoimapulaa että työuupumista

Tässä lehdessä (Viikkosavo 27.7.2022, verkkoartikkeli täällä) thai-ravintoloita pyörittävät yrittäjät kertovat piinaavasta työvoimapulasta. Tarjolla olisi päteviä thai-kokkeja. Maahanmuuttovirasto kuitenkin simputtaa hakijoita useiden tuntien kuulusteluilla. Työlupapiina voi venähtää puolen vuoden mittaiseksi roikkumiseksi löysässä hirressä. Kun päätös armollisesti annetaan, sesonki on melkein ohi.

Mikä mättää maahanmuuttovirastossa? Suomi tarvitsee välttämättä ulkomaalaista työvoimaa. Elintason pulskistama kotimainen työvoima karttaa matalapalkka-aloja ja kaipaa työn vastikkeeksi arvostusta. Jopa korkeasti koulutetut ulkomaalaiset kuskaavat ruokaa Wolt-kuskeina. Esimerkiksi rankka hoitotyö ja rakennuksilla raataminen ei kiinnosta maailman onnellista kansaa.

Kotimaiset hoitajat vaihtavat alaa ja Tehy yllyttää heitä irtisanoutumaan. Tehy yrittää ratkaista raskaan työn ongelman rahalla kuten koko palkkamarinaan ohjelmoitu ay-siipi. Palkkaa suurempi vaikutus on työntekijän työolosuhteilla.

Paikkakunnan vetovoima voi ratkaista, minne akateeminen kerma pakkautuu.

Muuan kuopiolainen sairaanhoitaja tilitti koskettavasti. Hän on näihin päiviin asti nauttinut työstään KYSissä. Nyt hän sanoi uupuneensa ja joutuneensa sairaslomalle. Hoitaja sanoi tulevansa palkalla toimeen mutta hänen jaksamisellaan on rajansa.

Ulkomaalaiset työntekijät lienevät ainoa ratkaisu, jotta perustyöt siivouksesta hoivaan tulisivat hoidetuiksi. Maahanmuuttoviraston työlupamenettelyyn pitää saada vauhtia. Systeemissä pitäisi tunnistaa nopeammin, kuka on Suomen hyvinvoinnille tarpeellinen ja ketkä maahan pyrkijöistä ovat turvallisuusriskejä ja järjestelmän hyväksikäyttäjiä.

Akateemisillakin aloilla nirsoillaan. Pitäisikö kielivaatimuksista tinkiä ja hyödyntää työparia tulkkina? KYSin psykiatrin paikkoihin ei tule hakijoita. Lääkärit eivät lähde bonuspalkoillakaan syrjäkylille. Pohjois-Savonkin hyvinvointialueen on pakko suunnitella pyörillä liikkuvia terveyspalveluita ja lääkäripalveluita etäyhteyksin. Varkaus ja Iisalmikaan eivät kiinnosta erikoislääkäreitä. Paikkakunnan vetovoima voi ratkaista, minne akateeminen kerma pakkautuu.

Asemakaavapäällikkö Anne Siltavuori kertoi taannoin Viikkosavon haastattelun yhteydessä, että Kuopioon on hankala saada päteviä arkkitehteja. Kiinnostavat kaupunkiympäristöt Tampere ja pääkaupunkisetu vievät parhaat päältä. Kaupungin imagon rakentajat, parhaat urheilijatkin rekrytoituvat kaupunkeihin, joissa työolosuhteet ovat kunnossa.

Työvoimapulaa vauhdittaa myös surkea johtaminen. Asiantuntijat vaihtavat maisemaa, jos ylimmät johtajat sivuuttavat heidän näkemyksensä. Huonossa työilmapiirissä työntekijä tuntee työssä itsensä väsyneeksi. Hyvässä työyhteisössä sama työmäärä voi lisätä energiaa ja työniloa. Hyvä johtaja on tuki ja kannustin, huono pomo syö työntekijän energiaa ja uuvuttaa.

Harvassapa taitavat olla johtajat, jotka olisivat suoneet työntekijöilleen etätyötäkään ilman pandemian pakkoa. Pokkurointia kaipaavien johtajien palavereissa työntekijän pitää varoa esittämästä omia mielipiteitä. Asiantuntijaorganisaatioissa tilanne on sietämätön, jos johtajat kuormittavat työntekijöitään pätemistarpeellaan. Pahimmat lasikatot syntyvät organisaatioissa, joissa johtamisjärjestys periytyy työyhteisön sisällä, ulkopuolisten rekrytointia karsastetaan ja valinnoissa päädytään turvallisiin suosikkeihin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut