”Omaishoitajien tilanne on vaikeutunut korona-aikana” – Vertaisryhmien etätapaamiset mahdollistavat osallistumisen toimintaan kotoa käsin

Koronaepidemian aikakausi on haastanut omaishoitajia Kuopiossa.

– Omaishoitajien tilanne on vaikeutunut korona-aikana. Kevään 2020 aikana palveluiden järjestäminen osin keskeytyi, palveluohjauspäällikkö Hanna Jokinen Kuopion kaupungin vanhusten ja erityisryhmien palveluohjauksesta taustoittaa.

– Pitkittynyt koronatilanne on ruuhkauttanut myös palveluohjausta, ja emme ole kyenneet tekemään vuosittaisia hoito- ja palvelusuunnitelman päivittämisiä oikeaan aikaan.

Jokinen kertoo, että tällä hetkellä vaikeutunut henkilöstöpula sosiaali- ja terveydenhuollon alueella näkyy myös omaishoidettaville niin, että palvelusetelituottajilta ei välttämättä löydy vapaita aikoja entiseen tapaan ja palveluiden saaminen viivästyy.

– Myös erilaiset pelot ja huoli koronasta näkyvät omaishoitajien kuormituksena, hän sanoo.

Toivoa paremmasta on kuitenkin näköpiirissä.

– Nyt tehdään valmistelua tulevan Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminnasta, ja uskon, että saamme otettua käyttöön Pohjois-Savon hyviä käytänteitä ja monipuolistettua omaishoitajien tukemista. Tärkeänä näen myös kolmannen sektorin toiminnan julkisia palveluita täydentävänä.

Vanhusten palveluohjauksessa on Kuopiossa pääsääntöisesti yli 65-vuotiaat omaishoidon tuen piirissä olevat asiakkaat. Alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuesta vastaa vammaispalvelut.

– Tällä hetkellä omaishoidettavia on noin 515 asiakasta kuukaudessa. Reilu 70 prosenttia on 75 vuotta täyttäneitä, Hanna Jokinen valottaa.

Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.

– Hoidettaville annettavat tarvittavat palvelut ovat muun muassa kotihoidon palveluita, tukipalveluita tai vuorohoitoa. Palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja perusturva- ja terveyslautakunnan vahvistamaan palveluiden myöntämisperusteisiin, Jokinen selvittää.

– Halutessaan omaishoitaja voi valita myös palvelusetelin palveluiden järjestämistavaksi. Tällä hetkellä palveluseteli on käytössä kotihoitoon ja lyhytaikaiseen asumispalveluun. Omaishoitoa tukevina palveluina voidaan muun muassa tukea omaishoitajaa muistikoordinaattoreiden ja terapiahenkilöstön avulla.

Omaishoitajan vapaan järjestämisen tapana käytössä on palvelusetelillä kotiin hankittava palvelu tai lyhytaikaishoito asumisyksikössä.

– Lyhytaikaishoitoa järjestetään myös kaupungin vuorohoito-osastolla. Lisäksi vapaan järjestämistapana on päiväryhmätoiminta, sijaistaminen toimeksiantosopimuksella tai lyhytaikainen perhehoito.

Tukea, apua ja vertaistukea saa myös paikallisyhdistyksestä. Pohjois-Savon Omaishoitajat ry:n toiminta on tarkoitettu kaikille sairastuneiden tai vammautuneiden läheisille ja omaishoitoperheille.

– Osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä, eikä sopimusomaishoitajuutta, toiminnanjohtaja Johanna Nikonen kertoo.

– Yhdistyksen jäsenistöön kuuluu noin 400 henkilöä. Heissä on sopimusomaishoitajia sekä muita omaistaan auttavia henkilöitä. Toimintaan osallistuu noin 650 henkilöä vuosittain, ja yli puolet osallistujista asuu Kuopion alueella.

– Yhdistyksen OmaisOiva-toiminta tarjoaa maksutonta keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa kaikille omaistaan hoitaville Pohjois-Savon alueella. Vertaistukitoiminta on yhdistyksen ydintoimintaa. Toisia samankaltaisessa elämänvaiheessa eläviä voi tavata ryhmissä ja tapahtumissa sekä kahden kesken. Etätapaamiset mahdollistavat osallistumisen kotoa käsin, Nikonen mainitsee.

– Omaishoitajien lyhytkurssi omaishoitajuudesta sopii sairastuneiden läheisille, jotka kaipaavat tietoa, taitoa ja vertaistukea omaishoitotilanteeseen.

Sijaispalvelu mahdollistaa arjen hengähdyshetken Kuopion alueen omaishoitajille.

Johanna Nikonen huomauttaa, että omaishoito koskettaa eri ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämänvaiheissa.

– Omaishoitoperheiden tilannetta täytyy katsoa kokonaisuutena. Omaishoitajan jaksamisen tukemiseksi tarvitaan monipuolisia ja tarpeisiin vastaavia tukitoimia ja palveluja, hän toteaa.

– Omaishoito on paljon muutakin kuin fyysistä avustamista. Moni jatkuvaa toiminnanohjausta vaativa tilanne jää omaishoidon palveluissa tunnistamatta, muun muassa mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ja heidän läheistensä tukeminen.

Nikonen painottaa, että tiedon ja tuen saanti pitää turvata ja omaishoidossa jaksamista tukea kaikkien, myös muiden kuin sopimusomaishoitajien kohdalla.

– Omaishoidon tilanteiden tunnistamisessa ja perheiden tukemisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä, jotta tuen piiriin osataan hakeutua ja päästään oikea-aikaisesti, hän sanoo.

– Myös sopimusomaishoitajien säännöllinen pääsy hyvinvointi- ja terveystarkastukseen pitää turvata.

Lue myös seitsemän vuotta puolisonsa omaishoitajana toimineen Terttu Forsellin tarina täältä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut