Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kiertelemättä | Stadi vastaan lande – Esiintyykö Kuopiossa Helsinki-vihaa? – Savolaisaksentti on hyvä väline kommunikoida Stadissa

Helsingin paikallislehti Helsingin Sanomat on selvitellyt maakunnissa esiintyvää Helsinki-vihaa (22.8.2022). Hesarin keräämissä kommenteissa kuopiolainen nainen sanoo: ”Helsinkiläisissä ärsyttää ylenkatsova asenne muualla asuvia kohtaan. Toisaalta ehkä osa heitä kohtaan tuntemastani ärsytyksestä on kateutta.”

Historian professori Laura Kolbe sanoo Hesarissa, että maakunnissa on vallalla yleinen käsitys, jonka mukaan helsinkiläiset elävät omassa harhaisessa kuplassaan, eivätkä tiedä mitään oikeasta elämästä.

Jotkut helsinkiläiset kertovat kohdanneensa jopa väkivaltaa pääkaupunkitaustansa vuoksi.

Itse olen asunut kohta kaksi vuotta Helsingissä ensin Munkkiniemessä ja sitten Kalasatamassa. Tapaamani helsinkiläiset ovat olleet pääsääntöisesti sympaattista väkeä. Sitä paitsi noin 40 prosenttia stadilaisista on muualta muuttaneita.

Savolaisaksentti käynnistää mukavan small talkin. Kun puhuu stadilaisille savolaisella korostuksella tai kutsuu esimerkiksi Helsingin Jalkapalloklubia ”lupiksi”, kuten ilmaisuvoimaisilla Helsingin sudeettisavolaisilla on tapana, ilmapiiri rentoutuu.

Ehkä Helsinki ei olekaan muun Suomen vihollinen eikä Kuopio maakunnan tai Siilinjärven uhka.

Helsingissä juttu alkaa luistaa, kun kysäisee puhetyylin perusteella, että mistä olet kotoisin tai että oletko savolaista alkuperää. Omassa tornitalossa taitaa olla kolmannes ulkomaalaisia. Vierasmaalaiset saavat tottua savolaisittain lausuttuun englantiin.

Helsinki-vihassa on usein poliittisia sävyjä. Case Fimea oli tyypillinen stadi vastaan lande -asetelma. Kuopiossa katsotaan, että Helsinki kuorii kermat muun Suomen kustannuksella.

Tottahan se on, että nuorempi väki ja koulutetut vievät lahjansa ruuhka-Suomeen. Pitäisikö maksaa koulutuspaikkakunnalle kasvattajaraha aivan kuten jalkapalloseurat saavat kasvattiseurakorvausta.

Uudellamaalla taas nähdään päinvastoin. Etelän lehdissä saattaa olla vihaisia kirjoituksia siitä, miten maan hallitus siirtää etelässä kerättyjä verovaroja köyhiin maakuntiin.

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen sanoin: ”Kainuun asukas saa valtionosuutta 3 300 euroa, uusimaalainen 600 euroa henkeä kohti. Suuresta maataloustukien potistakaan ei Uudellemaalle ei heru mitään”, sanoo Savolainen Helsingin Uutisissa (17.8.2022).

Maakuntakauna tihkuu tämänkin lehden jutussa, jossa kerrotaan Helsingin lapsivaltaisista ympäryskunnista.

Nurmijärvellä, Vihdissä ja muissa Uudenmaan lapsivaltaisissa kunnissa koetaan, että kunnat kriisiytyvät, koska alle 12-vuotiaat tulevat tulevaisuuden kunnille kalliiksi. Uudenmaan viesti on se, että valtionosuudet on junailtu ikääntyvien maankuntien eduksi. Puhalluksen syynä pidetään hallituksen keskustalaista politiikkaa. Keskustaa kannattaa Helsingissä 2–3 prosenttia.

Onkohan tässä puolin ja toisin asenteissa tarkistettavaa? Ehkä Helsinki ei olekaan muun Suomen vihollinen eikä Kuopio maakunnan tai Siilinjärven uhka. Stadissa on etunsa, mutta asuinneliöt voi tuplata tai triplata Kuopiossa ja tuttujen tapaaminen on savolaisten pääkaupungissa mutkatonta.

Kävelee vain torille ja juttuseuraa on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Ihmeitä täytyy tapahtua, jos oma loppusijoituspaikka ei ole parin kilometrin säteellä ”mualiman navasta”.