Kuopion kaupunginjohtajan johtamistyyli stressaa osaa alaisia

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen saa poliitikoilta ja sidosryhmiltä kehuja. Jotkut johtavat viranhaltijat kokevat, että hän johtaa liian autoritäärisesti.

Jotkut alaiset väittävät, että kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosella on rennon seuramiehen roolin lisäksi autoritäärinen johtamistyyli. Juha Poutanen
Ismo Vornanen

Ismo Vornanen

Viikkosavolle on tippunut pitkin kevättä joiltakin kaupungin keskeisiltä viranhaltijoilta viestejä, joissa kannetaan huolta elinvoima- ja konsernipalveluissa esiintyvästä johtamiskulttuurista. Lisäksi eräs johtava poliitikko kertoo Viikkosavolle, että hän on saanut neljä yhteydenottoa viranhaltijoilta kaupungin ylimmän johdon autoritäärisestä ja jopa epäkunnioittavasta johtamisesta.

Yhteydenottojen perusteella Viikkosavo alkoi selvittää, miten viranhaltijat keskushallinnossa kokevat johtamisen. Soitimme satunnaisesti 15 eri keskeisessä tehtävässä työskentelevälle ja kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen kanssa toimineelle viranhaltijalle ja pyysimme kommentoimaan aihetta.

Haastattelukierroksella kävi ilmi, että monet kaupunkiorganisaation johtavat viranhaltijat kokevat autoritäärisen johtamiskulttuurin vuoksi stressiä ja ahdistusta työssään.

Kritiikki henkilöityi kaupunginjohtaja Pirhoseen. Osa sanoi pärjäävänä kaupunginjohtajan kanssa hyvin. Mutta useassa vastauksessa kävi ilmi, että johtamiskulttuuria pidetään autoritäärisenä. Toiset totesivat, että autoritäärisen johtamiskulttuurin vuoksi he kokevat ahdistusta ja stressiä työssään.

Yksikään haastateltavamme ei uskalla kommentoida omalla nimellään seurauksien pelossa.

Osa kokee, että Pirhosen johtamisessa on mikromanageerausta, poukkoilevuutta ja hierarkioiden korostamista. Kaupunginjohtajan johtamistavassa koetaan olevan samoja piirteitä, joita Helsingin Sanomat raportoi pormestari Jan Vapaavuoresta viime kesänä (26.6.2020).

Ei kuulostanut meno kaupungintalolla kovin tervehenkiseltä.

Osa haastateltavista koki, ettei kaupunginjohtaja tunnista autoritääristä johtamistapaansa ja ettei heillä ole keinoja muuttaa tilannetta. Stressistään huolimatta alaiset tuntevat lojaliteettia ylintä johtoa kohtaan.

Kaupunginjohtaja saa myös tunnusta muun muassa rohkeudestaan, määrätietoisuudestaan ja siitä, että hän on ulkosuhteissaan loistava kaupungin markkinamies. Myös poliitikot kehuvat estoitta Pirhosta.

Erään haastateltavan mukaan joitakin kaupungin viranhaltijoita on kielletty puhumasta poliitikkojen kanssa. Asiasta Viikosavolle kertonut poliitikko itse sanoi olleensa kuulemastaan tyrmistynyt, koska päättäjät pitävät kaupunginjohtajaa jouhevana ja ihmisläheisenä supliikkimiehenä. Poliitikko kysyy, onko kaupunginjohtajalla kahdet kasvot, päinvastaiset alaisille kuin poliitikoille.

– Ei kuulostanut meno kaupungintalolla kovin tervehenkiseltä. Kovasti olen ollut hämmästynyt tilanteesta, mutta mitä enemmän sitä selvittää, sen ikävämmälle näyttää, kuvailee poliitikko tilannetta.

Haastattelujen lisäksi Viikkosavo yritti hankkia kaupungilta työhyvinvointiin liittyviä raportteja. Tiedonhankinta osoittautui hankalaksi, kuten monet haastateltavat olivat ennakoineet.

Työsuojelupäällikkö Isto Karjalaisen mukaan työtyytyväisyysselvityksiä ei ole viime aikoina tehty, koska ne on korvattu valtakunnallisilla hankkeilla. Työsuojelupäällikkö lupasi välittää toimittajalle ”Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä” -tutkimusraportin, mutta hr-kehittämispäällikkö Saija Rahkonen kieltäytyi luovuttamasta dokumenttia.

Pyysimme Rahkoselta torstaina puhelinhaastattelua, mutta hän vastasi, että on koko päivän Teams-kokouksissa. Kun pyysimme dokumentteja sähköpostissa kehittämispäällikkö vastasi liuskan mittaisella selityksellä, miksi hanketta ei voi julkistaa ennen kuin vuoden päästä. Hankeen aineisto on kuitenkin kerätty jo vuosina 2019–2020 ja sitä on raportoitu henkilöstökertomuksessa 2020.

Pyysimme sähköpostissa Rahkoselta torstaina vielä toista raporttia, Kevan Työkykyjohtamisen 360 itsearviointiselvitystä, joka oli tehty helmikuussa. Tähän pyyntöön Rahkonen ei vastannut mitään.

Viikosavon tietojen mukaan Kevan raportissa olisi ollut mainintaa ilmapiiriongelmista.

Lue toimittajan kommentti aiheesta TÄSTÄ.

Jarmo Pirhonen: En johda autoritäärisesti

Viikkosavo pyysi kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosta vastaamaan saamiinsa kriittisiin väitteisiin. Pirhonen toteaa sähköpostivastauksessaan, että kaikki palaute on mahdollisuus kehittää ja kriittinenkin palaute on sinällään positiivinen ilmiö.

– Kaupungilla on kattava ohjeistus, henkilöstöhallinto ja työsuojeluorganisaatio. Olisi hienoa, jos palautetta toimittajan kautta antaneet käyttäisivät yhdessä henkilöstön kanssa vahvistettuja menettelytapoja, muistuttaa Pirhonen.

Pirhonen pohtii, että kaksi ajankohdan erityispiirrettä, vuoden takaiset yt-neuvottelut irtisanomisineen ja henkilöstökulujen hillitseminen sekä korona-ajan poikkeuksellinen johtamisympäristö saattavat luoda epävarmuutta ja altistaa väärinymmärryksille.

– Kuulluksi tulemisen kokemus lienee helpompi saavuttaa ”läsnäpalavereissa”. Poikkeusaikojen tuomaa kuormitusta on tunnistettu ja siitä keskustellaan lähes viikoittain. Johtamisessani kannustan sisäiseen, yksikkörajat ylittävään keskusteluun sekä asukkaiden osallistamiseen. Joillekin tämä saattaa näyttäytyä totuttujen toimintatapojen haastamisena.

Kaupunginjohtaja sanoo noudattavansa kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa.

– Toki painotukset voivat näyttäytyä yksittäisen työntekijän näkökulmasta erilaisilta kuin niistä viranhaltijoista, jotka ovat vastuussa kokonaisuudesta. Ja muuttuneisiin olosuhteisiin on reagoitava nopeasti. Ymmärrän, että työhönsä sitoutuneelle asiantuntijalle voi olla pettymys, mikäli hänen omakseen tuntemaansa suunnitelmaan tulee muutos, esimerkiksi taloudellista reunaehtojen vuoksi. Tämä ei vähennä asiantuntijatyön tärkeyttä eikä saisi aiheuttaa pelkoa.

Johtamiseen kuuluu Pirhosen mielestä valta sekä vastuu. Hän on saanut palautetta, että kaupunginjohtajan johtoryhmässä saa ja uskaltaa esittää erilaisia mielipiteitä.

– En johda kuitenkaan yksin ja autoritäärisesti vaan yhdessä kannustaen ja tukien. Usein tartun esitettyihin uusiin näkemyksiin. Lieneekö tämä keskusteleva johtamistyyli, joka sallii uuden näkökulman, joidenkin mielestä poukkoilua?

Pirhosen johtamistapoihin on hänen uransa varrella osunut parikymmentä mittausta ja Kuopion kaupungin tehtävissä puolenkymmentä.

– Hyvää on ollut muun muassa avoimen ja kommunikaatioon kannustavan ilmapiirin luomisessa. Ratkaisukeskeisyyteeni liittyvää nopeuteni olen opetellut säätelemään. Tavoitteeni on, että ajankäyttöni takia suma ei seiso, vaan linjauksillani mahdollistan muiden etenemisen.

Miksi julkaisimme tämän artikkelin? Lue päätoimittajan kirjoitus aiheesta TÄSTÄ.

Kaupungin johtamiskulttuuri

Muun muassa näin eri viranhaltijat kritisoivat

”Tuntuu siltä, että kaupunginjohtaja ei arvosta lainkaan talon asiantuntijoiden osaamista vaan on tietävinään kaiken. Ystävällisesti hän lähestyy vain, jos tarvitsee nopeasti apua.”

”Korkein johto mikromanageeraa eli puuttuu asiantuntijoiden töihin, joita ei itse hallitse”.

”Kaupunginjohtaja on erinomainen myynti- ja markkinamies, mutta hänen johtamisensa on poukkoilevaa ja siinä korostuvat hierarkiat”.

”Tulee selväksi, että ylemmässä portaassa tulkitaan, mikä on totuus ja asiantuntijoiden on parasta olla hiljaa ajatuksistaan”.

”Jos kaupunginjohtajalla on jokin oma ajatuskehikko mielessään, hän ei kuuntele toisenlaisia näkemyksiä”.

”Joskus ihmettelemme kahvipöydässä, miksi tietyt virkanimitykset eivät tule hakuun lainkaan ja ihminen ilmestyy niihin kuin tyhjästä”.

”Asioita tulee puskista ja on vaikea pysyä mukana. Tehtävät laajenevat ja uutta väkeä ei palkata”.

”Ei täällä todellakaan voida hyvin vaikka henkilöstöhallinto on kuin suojamuuri Pirhosen edessä”.

”Minulla on sellainen käsitys, että työhyvinvointiselvityksiä ei viime vuosina ole tehty tai niitä kaunistellaan ja esitellään valikoidusti.

Kommentoi